MS-tautipotilaiden luuston terveyttä kannattaa seurata, sillä heillä on lisääntynyt riski luunmurtumiin jo sairauden alkuvaiheessa. Riski ei näytä olevan yhteydessä heikentyneeseen liikuntakykyyn ja siitä johtuviin kaatumisiin.
Tämä ilmenee lääketieteen lisensiaatti Olga Krökin neurologian alan väitöstutkimuksesta, jossa selvitettiin Pohjois-Pohjanmaalla asuvien MS-tautipotilaiden muuta sairastavuutta. Krökki väittelee Oulun yliopistossa.
– MS-tautipotilailla luuaineenvaihdunta on muuttunut. Heillä on suurentunut riski osteopeniaan ja osteoporoosiin. Heiltä kannattaa tutkia luun tiheys ja hoitaa sitä ennakoivasti, kehottaa väitöstyön ohjaaja, professori Anne Remes Itä-Suomen yliopistosta.
MS-tautipotilaiden ravitsemukseen ja D-vitamiinin saantiin on tärkeä kiinnittää huomiota. Heitä pitää myös kannustaa liikkumaan. Säännöllinen luustoa rasittava liikunta on luustolle hyväksi. Lisäksi se parantaa toipumista taudin pahenemisvaiheista. Näyttöä on Remeksen mukaan myös siitä, että liikunta helpottaisi sairauteen liittyvää voimakasta uupumusta.
Taustalla D-vitamiini
D-vitamiinin matala pitoisuus liitetään nykyisin vahvasti MS-tautiin. D-vitamiinilisän on todettu vähentävän taudin aktiivisuutta.
Remeksen mukaan on epäselvää, liittyykö sairastuminen D-vitamiinin vähäiseen saantiin, vai onko D-vitamiinin imeytymisessä häiriöitä. Sitäkään ei tiedetä, onko suurentuneen luunmurtumariskin taustalla matala D-vitamiinipitoisuus, vai jokin muu MS-tautiin liittyvä tekijä.
– Tämän ja muiden tutkimusten valossa näyttää kuitenkin siltä, että luuhun vaikuttaa jokin muu tekijä kuin potilaan liikkumattomuus.
Krökin väitöstutkimuksessa ilmeni, että MS-taudin ilmaantuvuus on lisääntynyt Pohjois-Pohjanmaalla naisten keskuudessa viimeisten 20 vuoden aikana. Selitystä tälle ei tiedetä. Ilmiö ei rajoitu vain Pohjois-Pohjanmaahan.
– Samanlaisia näkymiä ovat julkaisseet myös muut ryhmät eri puolilta maailmaa. Syytä on pohdittu paljon. Muutkin autoimmuunisairaudet lisääntyvät, mutta miksi nainen on herkempi kuin mies?
Joka viidennellä MS-tautia sairastavista oli myös jokin muu neurologinen sairaus, yleisimmin epilepsia tai migreeni.
– Kaikkia neurologisia oireita ei pidä panna MS-taudin piikkiin, Remes painottaa.
Kirjoittaja:
Anne Seppänen
toimittaja
Kuva: Fotolia
Julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla
