Mehiläisen työterveyslääkäri Jukkapekka Jousimaa yllättyi, kun asiakastyytyväisyyspisteet ilmestyivät hänen tietojensa oheen tammikuun alussa.
– Tuli esineellistetty olo. Vähän kuin olisin ravintola tai hotellihuone.
Jousimaan mukaan ongelmallista on se, että potilailta kysytään koko palveluketjun toiminnasta, mutta tulokset henkilöityvät lääkäriin. Lisäksi lääkäri ei saa tietää omista pisteistään yhtään enempää kuin mitä sivulla näkyy.
– En tiedä omista pisteistäni, onko kyse useasta suunnilleen samantasoisesta pisteytyksestä vai onko yksittäisissä pisteissä suuri hajonta. En pysty tämän tiedon perusteella kehittämään omaa toimintaani.
Jousimaa kiittää lääkärikeskusta siitä, että lääkärien palaute otettiin vakavasti, ja järjestelmää ollaan kehittämässä paremmaksi.
Kolmannes lääkäreistä ei halua pisteitään julki
Mehiläisen lääketieteellinen johtaja Jarmo Karpakka perustelee pisteytystä sillä, että lääkäreitä arvioidaan joka tapauksessa, esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Myös sote-uudistukseen liittyvä valinnanvapaus tuo erilaiset arviointimenetelmät ajankohtaisiksi.
– Meidän pisteytyksemme on keskiarvo potilaiden palautteesta. Lääkäri saa itse päättää, julkaistaanko hänen pisteytyksensä.
Toistaiseksi pisteytys löytyy harvan lääkärin tiedoista, mutta odotettavissa on, että asiakaspalautteen karttuessa suurin osa Mehiläisen lääkäreistä on pisteytetty.
– Teimme kyselyn, johon vastasi lähes 400 Mehiläisen lääkäriä. Heistä 68 % vastasi, että heidän pisteytyksensä voidaan julkaista, 32 % vastusti.
Karpakan mukaan pelot siitä, että pisteytys johtaisi potilaiden myötäilyyn vaikkapa antibioottien määräämisessä, eivät saa tukea tutkimustiedosta, eivätkä kokemuksista.
– Saamme ennemminkin moitteita potilailta, jos lääkäri määrää antibiootteja tilanteissa, joissa potilaalla ei ole todettu selvää bakteeritulehdusta. Potilaat ovat valistuneita lääkäreitä arvioidessaan.
Laatua parantavia mittareita pitäisi saada käyttöön
– On tärkeää muistaa, ettei tällainen pisteytys kerro mitään lääketieteellisestä laadusta, vaan kuvaa potilaiden subjektiivista mielipidettä, pohtii Lääkäriliiton hallituksen jäsen, sisätauteihin erikoistuva lääkäri Noora Ritamäki.
– Pelkään, etteivät potilaat tätä aina tajua.
Ritamäen mukaan potilaan kokemus kertoo toki osaltaan hoidon laadusta. Pisteytyksessä on silti hänen mielestään vaarana, että hyvät pisteet saa potilaan tahtoa myötäilemällä. Monimutkaisia tapauksia hoitavan lääkärin voi olla hankalaa saada hyvät pisteet, koska komplikaatioitakin on väistämättä enemmän.
– Tällainen pisteyttäminen on yksipuolisuudessaan mielestäni vähän vaarallista.
Pisteytyksen sijasta – tai ainakin lisäksi – tarvittaisiin Ritamäen mielestä toisenlaisia mittareita. Lääkärille olisi enemmän hyötyä hoidon onnistumista kuvaavista mittareista: vaikkapa siitä tiedosta, millainen on hänen hoitamiensa diabetespotilaiden hoitotasapaino muihin verrattuna.
Kirjoittaja:
Hertta Vierula
toimittaja
Kuva: Fotolia
Juttu julkaistiin Lääkärilehdessä 6/2017.
