Mitä enemmän tutkittavilla oli samanaikaisia kipuja eri puolilla liikuntaelimistöä, sitä enemmän kasvoi toistuvien pitkien poissaolojen riski, todetaan suomalaistutkimuksessa.
Työterveyslaitoksen ja THL:n tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten kipuja niska-hartiaseudussa, yläraajoissa, alaselässä ja alaraajoissa sekä seurattiin heidän sairauspoissaolojensa kehitystä seitsemän vuoden ajan.
Kivuttomiin henkilöihin verrattuna yksi tai kaksi kipualuetta kaksinkertaisti, kolme kipualuetta kolminkertaisti ja neljä kipualuetta nelinkertaisti riskin, että tutkittava kuului ryhmään, jolla oli runsaasti vähintään kymmenen päivää kestäneitä sairauspoissaoloja seuranta-aikana.
Sairauspoissaoloihin vaikuttivat myös ikä, lääkärin toteamat liikuntaelinsairaudet, mielenterveysongelmat, fyysinen työkuormitus, huonot vaikutusmahdollisuudet työhön, unihäiriöt sekä lihavuus. Kipujen vaikutus poissaoloihin säilyi kuitenkin vaikka muut tekijät otettiin huomioon. Monikipuisuus nosti sairauspoissaoloriskiä selvästi eniten.
Joka kolmas tutkimukseen osallistunut työssäkäyvä suomalainen raportoi kipua vähintään kahdella alueella edeltävän kuukauden aikana. Monikipuisuus on tutkimusalueena uusi, vaikka tutkimusten mukaan on tavallisempaa, että ihmisillä on useita samanaikaisia kipuja kuin että kipua on vain yhdessä paikassa. Tuki- ja liikuntaelimistön kipu on yleisin syy poissaoloihin EU:ssa.
Tutkija Eija Haukka toteaa Työterveyslaitoksen tiedotteen mukaan, että nyt julkaistu tutkimus on ensimmäinen, jossa selvitettiin rekisteritietoihin perustuen monikipuisuuden vaikutuksia sairauspoissaolojen kehitykseen. Monikipuisuuden arviointiin pitäisi kiinnittää enemmän huomiota työkykyä tukevia interventioita suunniteltaessa, Haukka toteaa.
Tutkimukseen osallistui 3420 iältään 30–55-vuotiasta työssäkäyvää suomalaista. Heidän tietonsa yhdistettiin Kelan sairauspoissaolorekisterin tietoihin vuosilta 2002–2008. Tutkimus julkaistiin Pain-lehdessä.
Hertta Vierula
toimittaja
Kuva: Panthermedia
Julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla.
