Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusuudistusta pohtinut työryhmä toi mallinsa julki torstaina 26. maaliskuuta 2015. Työn tavoitteena on ollut selkiyttää rahoitusta ja vähentää osaoptimoinnin mahdollisuuksia.
Vuosi sitten työnsä aloittaneen työryhmän tehtävänä oli pohtia vaihtoehtoja rahoituksen monikanavaisuuden purkamiseksi. Rahoituksen monikanavaisuus on johtanut hajanaiseen päätöksentekoon. Ongelmallisia ovat erityisesti tilanteet, joissa yksi rahoittaja voi siirtää kustannusvastuuta muille, vaikka tämä tarkoittaisi kokonaismenojen lisääntymistä.
Työryhmän työ viivästyi sote-järjestämislain kaaduttua eduskunnassa helmikuun lopussa.
Kuusi erilaista rahoitusmallia
Malleja on kuusi. Ensimmäinen malli perustuu alueellisiin järjestäjä-rahoittajiin, joilla on verotusoikeus. Mallissa ei oteta kantaa, kuinka monta järjestäjiä tulisi käytännössä olemaan. Kunnilla ei olisi rahoitusvastuuta.
Toisessa mallissa rahoitus olisi yhdistetty alueellisesti. Kunnat ja valtio keräisivät rahoituksen verotuloina. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjinä olisivat kuntayhtymät. Kela-korvaukset poistuisivat.
Kolmannessa mallissa valtion rahoitus ja sairaanhoitovakuutuksen tulot yhdistettäisiin kansallisesti. Rahoitus kerättäisiin samoin kuin nykyään.
Neljännessä mallissa valtio keräisi verotuksen yhteydessä sote-maksua, jolla rahoitettaisiin kaikki sote-palvelut. Rahoitus kohdennettaisiin järjestämisvastuullisille kuntayhtymille. Kunnat vastaisivat kustannuksista, jos sote-maksu ei riittäisi.
Mallissa 5a perustettaisiin kansallinen sosiaali- ja terveysrahasto, johon rahoitus kerättäisiin pakollisella vakuutuksella. rahastosta katettaisiin kaikki sote-palveluiden kustannukset. Valtio vastaisi joidenkin erityisryhmien vakuutusmaksuista.
Mallissa 5b rahoitus kerättäisiin pakollisella vakuutuksella, jonka vakuutetut ottaisivat yksityisistä vakuutusyhtiöistä. Valtio vastaisi tässäkin mallissa joidenkin erityisryhmien vakuutusmaksuista.
Malleihin voi tutustua tarkemmin STM:n verkkosivuilla.
Tuleva järjestämismalli vaikuttaa myös rahoitusmalliin
Malleissa ei oteta vielä kantaa eri ratkaisujen kustannusvaikutuksiin tai esimerkiksi työterveyshuollon tai opiskelijaterveydenhuollon asemaan. Malleja voi STM:n mukaan täsmentää vasta kun tiedetään, millainen malli sote-palvelujen järjestämiseen valitaan.
Lääkäriliiton politiikkatoimialan johtaja Heikki Pärnänen ei ota kantaa siihen, mitkä rahoitusratkaisut olisivat parhaita.
– Ensimmäinen malli ja 5a-malli ovat kiinnostavimpia, koska ne poikkeavat eniten tämänhetkisestä. Myös 5b toki poikkeaa, mutta se tuntuu melko vieraalta suomalaisessa järjestelmässä.
Hänen mukaansa kuntaperusteiseen rahoitukseen perustuvat mallit, eli toinen kolmas ja neljäs malli, törmäävät todennäköisimmin perustuslaillisiin ongelmiin sen perusteella, mitä perustuslakivaliokunta lausui sote-uudistusta arvioidessaan.
Jatkovalmisteluun pitäisi ryhtyä mitä pikimmin
Pärnänen odottaa, että tulevassa hallitusohjelmassa luvattaisiin sitoutua toteuttamaan sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus- ja järjestämisuudistus. Hallitusohjelmassa saisi olla myös arvio siitä, missä aikataulussa uudistuksessa edetään.
– Mihinkään tiettyyn järjestämis- tai rahoitusmalliin ei pitäisi tässä vaiheessa sitoutua.
Seuraavaksi pitäisi Pärnäsen mukaan valmistella virkamiestyönä mahdollisia tulevia malleja. Perustuslakivaliokunnan mukaan järjestämistahoiksi olisi kolme vaihtoehtoa: välialueen hallinto, valtio tai yksitasoinen kuntayhtymä.
– Nyt pitäisi valmistella tällaisia järjestämismalleja ja vertailla, miten eri rahoitusmallit niiden kanssa toimisivat. Näin saataisiin tulevalle hallitukselle mahdollisimman pian konkreettisia, hyvin suunniteltuja rahoitus-järjestäminen -pareja vaihtoehtoina pohdittavaksi.
Kirjoittanut:
Hertta Vierula
toimittaja
Kuva:
Panthermedia
Julkaistu Lääkärilehden verkossa.
