Aiemmin oli tavallista, että vanhemmat halusivat lapsen välikorvatulehduksen hoidoksi antibioottia.
– Nyt pääpaino on toisinpäin, sanoi Itä-Suomen yliopiston lastentautien professori Marjo Renko.
Hän puhui Itä-Suomen lääkäripäivien ennakkotilaisuudessa tiistaina.
Hänen mukaansa on paljon vanhempia, jotka haluavat välttää antibioottia, jos se suinkin on mahdollista
Renko muistutti, että antibiooteilla on paikkansa välikorvatulehduksen hoidossa. Ennen antibiootteja välikorvatulehduksista seurasi vakaviakin komplikaatioita, esimerkiksi märkäisiä tulehduksia kallon mastoidaalilokerostoon.
Aiemmin antibiootteja määrättiin rutiinisti välikorvatulehduksiin. Asiaa alettiin tutkia ja kyseenalaistaa 1980-luvulla.
– Viimeisen kymmenen vuoden aikana on tullut hyviä lumekontrolloituja tutkimuksia, joissa kaikissa on tullut tulos, että ehkä 60 prosenttia korvatulehduksista paranee ilman antiobioottia, Renko kertasi.
Lääkärin tehtäväksi jää arvioida potilaan tilanne ja antibiootin tarve. Kyseessä on kokonaisharkinta.
Seurantaa ilman antibioottihoitoa puoltaa esimerkiksi se, jos kyseessä on lapsen ensimmäinen välikorvatulehdus, se on vain toisessa korvassa ja oireet helpottavat kipulääkkeellä.
Antibiootin käyttö taas tulee herkemmin kyseeseen, jos tulehdukset toistuvat tai pitkittyvät.
Jos päätöstä on vaikea tehdä, tilannetta voi seurata pari päivää.
Jos välikorvatulehdus ei ala parantua, viivästynyt antibioottihoito auttaa ja lopputulos ei tutkimuksen mukaan ole huonompi kuin heti aloitetussa antibioottihoidossa, Renko kertoo.
Lapsia kannattaa suojella infektioilta
Tarpeettomasti antibiootteja ei pidä käyttää siksikään, että lapsen normaalia bakteeristoa kannattaa suojella. Bakteeristoa on ”kilokaupalla” esimerkiksi suolistossa, iholla ja limakalvoilla.
Antibioottien käyttö lapsilla on vähentynyt ennen korona-aikaakin, mutta korona-aikana määrä tippui selvästi.
Näin kävi, koska lasten infektiosairastaminen romahti koronarajoitusten vuoksi.
– Minulla on lasten infektiolääkärinä sellainen tunne, että meidän pitäisi pystyä normaalioloissakin suojaamaan pieniä lapsia infektioilta paremmin.
Rengon mielestä meillä on totuttu liikaa siihen, että erityisesti päivähoidossa lapset sairastavat paljon ja pikkuvauvoja joutuu sairaalaan RSV-epidemioiden aikana.
Nyt tiedetään, että lapsia on mahdollista suojella infektiopaineelta.
Rajoitusten jälkeenkin lapsia voi suojella esimerkiksi niin, että ei mennä alle päiväkoti-ikäisten kanssa väkijoukkoihin ja pidetään päiväkotiryhmät pieninä.
Minna Pihlava
Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
