Opiskeluterveydenhuollon toteutus ei kaikilta osin täytä lainsäädännön vaatimuksia, ilmeni aluehallintovirastojen ja Valviran selvityksessä. Puutteita on esimerkiksi mielenterveyspalveluiden järjestämisessä ja tilastoinnissa.
Joka kymmenes kunta ohjaa edelleen lainvastaisesti opiskelijat hakemaan joiltain osin opiskeluterveydenhuollon palvelut kotikunnastaan, vaikka kunnan pitää järjestää perusterveydenhuollon opiskeluterveydenhuollon palvelut alueensa lukioiden, ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen opiskelijoille heidän kotipaikkakunnastaan riippumatta. Näin määrää terveydenhuoltolaki.
Lähes puolessa kunnista opiskeluterveydenhuollon palvelut tuotetaan osana muita perusterveydenhuollon palveluita. Tästä seuraa, että opiskelijoiden hoitoon pääsyä ei voi seurata erikseen. Kunnat laskuttavat niistä opiskelijan kotikuntaa, mikä on terveydenhuoltolain vastaista.
Myös palveluiden tilastoinnissa on suuria puutteita. Kirjaukset pitää tehdä niin, että lain vaatima opiskeluterveydenhuollon kokonaisuus on arvioitavissa.
Valvira ja aluehallintovirastot ovat lähettäneet kuntiin ohjauskirjeen asiasta.
Mielenterveyspalvelut ovat hajanaisia
Opiskeluterveydenhuoltoon kuuluvat mielenterveys- ja päihdepalvelut, seksuaaliterveyden edistäminen, suun terveydenhuolto sekä muut terveyden- ja sairaanhoidon palvelut.
– Erityisen huolissamme olemme opiskelijoiden mielenterveyspalveluiden pirstaleisuudesta, kertoo ylitarkastaja Irja Hemmilä Valvirasta tiedotteessa.
Hajanaisuus vaikeuttaa viranomaisten näkemyksen mukaan paitsi hoitoon hakeutumista ja siihen sitoutumista, myös palveluiden saatavuuden seurantaa ja potilasturvallisuuden arviointia. Opiskelijoiden terveydenhuoltoa koskevat samat hoitoon pääsyn määräajat kuin muutakin perusterveydenhuoltoa.
Opiskeluterveydenhuollon hoitoon pääsy oli yksi Valviran ja aluehallintovirastojen vuoden 2019 suunnitelmallisen sote-valvonnan kohteista.
Minna Pihlava
Julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla 21.1.2020.
