Miten kondylooma tarttuu?
Kondylooma tarttuu pääasiassa suojaamattomassa yhdynnässä, mutta myös ihokontakti voi riittää tartunnan saamiseen. HPV-virus, joka aiheuttaa kondyloomia, voi siirtyä sukupuolielinten ihon ja limakalvojen kautta. Tartunta on mahdollinen myös suuseksin kautta, mikä tekee suojautumisesta entistä tärkeämpää.
Kondylooman oireet eivät aina ole näkyviä, mikä vaikeuttaa tartunnan havaitsemista. Oireettomat henkilöt voivat kuitenkin levittää virusta edelleen. Siksi on tärkeää huomioida, että kondylooma ja muut sukupuolitaudit voivat levitä myös ilman näkyviä oireita.
Mitkä ovat kondylooman oireet?
Kondylooman oireet ilmenevät kutinana, punoituksena tai ihon rikkoutumisena.
Virustartunnan saaneista vain pienelle osuudelle tulee näkyviä oireita iholle eli kondyloomia.
Ulkonäöltään kondylooma on karheapintainen, kukkakaalimaisesti ulkoneva tai litteämpi ja luomimainen. Muutoksen koko vaihtelee millimetristä jopa useiden senttimetrien kokoisiin rykelmiin.
Vaikka HPV-viruksen kantajalle ei ole tullut näkyviä kondyloomia, hän voi silti tartuttaa seksikumppaneitaan oireettomana.
Kondylooman itämisaika tartunnasta mahdollisiin oireisiin on usein kuukausista vuosiin.
Kondylooma miehellä
Kondylooma miehellä esiintyy usein terskassa, siittimen varressa, kivespussissa, peräaukon ympärillä tai pakaravaossa.
Joskus miehelle voi kehittyä myös virtsaputkeen kondyloomia. Nämä voivat vaikeuttaa virtsasuihkua ja aiheuttaa virtsaputken suulta limavuotoa sekä kirvelyä virtsatessa.
Kondylooma naisella
Kondylooma naisella esiintyy usein syylämäisenä muutoksena ulkosynnyttimissä tai litteämpänä muutoksena emättimessä tai kohdunnapukassa. Mikäli ulkosynnyttimistä löytyy kondyloomia, tehdään gynekologinen tutkimus ja otetaan Papa-koe eli irtosolututkimus, jos koetta ei ole otettu lähivuosina. Papa-kokeella poissuljetaan mahdolliset solumuutokset.
Jos Papa-kokeesta löytyy solumuutoksia, tehdään jatkotutkimuksena kolposkopia eli ulkosynnyttimen, emättimen ja kohdunsuun mikroskooppitutkimus.
Lieviä solumuutosten esiasteita seurataan, sillä ne voivat parantua itsestään. Isommat solumuutokset hoidetaan poistamalla solumuutosalue.
Papa-kokeen sijaan yli 30-vuotiaille voidaan tehdä HPV-testi. Sillä etsitään solumuutoksia ja syövän riskiä lisääviä HPV-viruksia, kun taas Papa-kokeella etsitään jo alkaneita solumuutoksia ja syöpää.
Kuinka kondylooma diagnosoidaan?
Kondylooman diagnosointi tapahtuu yleensä lääkärin vastaanotolla. Lääkäri voi havaita ihon tai limakalvojen pinnalla esiintyvät syylämäiset muutokset, jotka ovat tyypillisiä kondyloomalle. Tarvittaessa voidaan ottaa myös näyte laboratoriotestejä varten, jotta HPV-infektion olemassaolo voidaan vahvistaa.
Laboratoriotestit voivat auttaa erottamaan kondylooman muista sukupuolitaudeista tai ihosairauksista. Ajoissa tehty diagnoosi on tärkeää, jotta sopiva hoito voidaan aloittaa ja tartunnan leviäminen estää.
Mitkä ovat kondylooman hoitovaihtoehdot?
Kondylooman hoitovaihtoehdot vaihtelevat oireiden vakavuuden ja esiintymisalueen mukaan.
Yleisimpiä hoitomuotoja ovat paikallisesti käytettävät voiteet, joita levitetään suoraan syylien päälle. Näiden voiteiden tarkoituksena on tuhota syylien aiheuttamat solut.
Jos voiteet eivät ole riittäviä, voidaan käyttää tehokkaampia menetelmiä, kuten laserhoitoja tai kirurgisia toimenpiteitä. Laserhoito voi auttaa poistamaan syylät tarkasti ja tehokkaasti, kun taas kirurginen toimenpide voi olla tarpeen laajempien muutosten poistamiseen.
Hoidon valinta riippuu potilaan yksilöllisistä tarpeista ja lääkärin suosituksista.
Voiko kondyloomaa ehkäistä?
Kondylooman ehkäisyssä tärkeintä on käyttää kondomia kaikissa seksuaalisissa kontakteissa, näin vähennetään riskiä HPV-infektion leviämiseen. Vaikka kondomi ei tarjoa täydellistä suojaa, se on yksi tehokkaimmista keinoista estää kondyloomatartunta ja muita seksitautitartuntoja.
HPV-rokote on toinen merkittävä ehkäisykeino. Rokote suojaa useilta HPV-tyypeiltä, jotka voivat aiheuttaa kondyloomia ja muita vakavampia terveysongelmia. Rokotteen ottaminen suositellaan erityisesti nuorille ennen seksuaalisen aktiivisuuden alkamista, mutta se voi olla hyödyllinen myös vanhemmille ikäryhmille.
HPV-rokotus on otettu kansalliseen rokotusohjelmaan tytöille vuonna 2013 ja pojille vuonna 2020.
Artikkelin pohjana on käytetty tekoälyn tuottamaa tekstiä.
