Oikein käytettyinä yhdistelmäehkäisyvalmisteet ehkäisevät tehokkaasti raskautta. Lisäksi ne auttavat runsaisiin ja kivuliaisiin kuukautisiin sekä endometrioosiin ja akneen. Ehkäisyä aloitettaessa ja jatkettaessa on kuitenkin huomioitava yhdistelmäehkäisyn vasta-aiheet, kirjoittavat Tuire Saloranta ja Oskari Heikinheimo Lääkärilehdessä nyt julkaistavassa katsauksessa. Yhdistelmävalmisteet lisäävät jonkin verran valtimo- ja laskimotukosriskiä.
Laskimotukosriskiin vaikuttavat oleellisesti naisen terveydentila, ikä, paino, tupakointi ja sukuhistoria. Tukoksia esiintyy vuosittain 10 000 naista kohden 20–24-vuotiailla 3,0 ja 40–44-vuotiailla 5,3. Se, kuinka paljon yhdistelmäehkäisyn käyttö lisää riskiä, riippuu käytetystä keltarauhashormonista ja estrogeeniannoksesta sekä mahdollisesti estrogeenityypistä. Tukosriski on suurimmillaan muutamia kuukausia yhdistelmäehkäisyn aloittamisen jälkeen. Tämä pätee myös käytön uudelleen aloittamiseen jo neljänkin viikon tauon jälkeen.
Aurallinen migreeni on yhdistelmäehkäisyn ehdoton vasta-aihe. Auran diagnostiikassa on kuitenkin tarpeen erityinen tarkkuus, jotta vältytään turhaan rajoittamasta potilaan ehkäisyvalikoimaa.
Yhdistelmäehkäisyn käyttöön on havaittu liittyvän myös muita haittoja, mm. pientä vähenemistä seksuaalisessa halukkuudessa. Mikäli nainen kokee haittavaikutukset suuriksi, vaihtaminen toista keltarauhashormonia sisältävään valmisteeseen, progestiiniehkäisyyn tai hormonittomaan ehkäisyyn voi auttaa. Keltarauhashormonit poikkeavat toisistaan mm. vaikutukseltaan ihoon ja vuodon määrään. Olennaisinta on löytää turvallinen valmiste, jolla on naisen toiveet huomioiden suotuisa vaikutus elämänlaatuun.
Lähde: Saloranta T, Heikinheimo O. Miten valitsen yhdistelmäehkäisyn? Suom Lääkäril 2018;73:1871–4.
kirjoittaja:
Tiina Huttu
toimittaja
Kuva: Fotolia
Artikkeli julkaistiin Lääkärilehdessä 35/2018.
Lue artikkeli kokonaisuudessaan alla olevan linkin kautta.
