Brittitutkimus osoitti, että suonikohjujen laserhoitoon liittyy hieman vähemmän komplikaatioita kuin vaahdotus- tai leikkaushoitoon. Potilaiden elämänlaatu ja subjektiiviset tulokset olivat lähes samat kaikissa hoitoryhmissä.
Tutkimuksessa satunnaistettiin 798 potilasta 11 sairaalassa joko suonikohjujen leikkaushoitoon, laserterapiaan tai vaahdotushoitoon (skleroterapia). Kahdessa jälkimmäisessä käytettiin apuna dopplerlaitetta.
Päätemuuttujana oli 6 kuukauden kohdalla toimenpiteen jälkeinen elämänlaatu, jota mitattiin monella muuttujalla. Toissijaisia muuttujia olivat komplikaatiot ja toimenpiteen aikaiset kliiniset muuttujat.
Vaahdotushoidossa potilaiden elämänlaatu oli hieman huonompi kuin laserhoidossa tai leikkaushoidossa; niissä tulokset olivat samaa tasoa. Toimenpiteen aikaisia komplikaatioita oli vaahdotusryhmässä 6 %:lla, kirurgiassa 7 %:lla ja laserhoidossa vain 1 %:lla. Vakavia komplikaatioita oli saman verran (3 %) kaikissa ryhmissä. Isosafeena (vena saphena magna) saatiin häviämään paremmin kirurgisella hoidolla kuin vaahdotushoidolla.
Milloin kajoavat hoitomenetelmät käyttöön?
Alaraajojen suonikohjutauti on tavallinen käynnin syy yleislääkärin ja kirurgin vastaanotolla. Potilaat ovat yleensä naisia, joilla on taustalla raskauksia ja seisomatyötä. Nykyisin suonikohjuja ei enää hoideta kosmeettisin perustein.
Diagnoosin varmentamiseksi tehdään laskimoiden dopplerkuvantaminen, jossa vialliset laskimoläpät ja laskimoveren takaisinvirtaus voidaan luotettavasti todeta. Lisäksi kaikututkimuksella saadaan tarkka tieto laskimoiden anatomiasta.
Valtaosa suonikohjuista hoidetaan tukisukilla, seurannalla ja jalkojen kohoasennolla, silloin kun se on mahdollista. Potilas tulee lähettää kirurgin konsultaatioon, jos on todettu laskimoiden takaisinvirtaus, säärissä on ihottumaa tai säärihaava tai potilaalla on toistuvia laskimontukkotulehduksia, jalan turvotusta tai muita subjektiivisia oireita.
Kajoavia hoitomenetelmiä ovat edelleen perinteinen suonikohjuleikkaus, vaahdotushoito tai laserhoito. Kaksi jälkimmäistä voidaan tehdä poliklinikalla paikallispuudutuksessa, ja potilas on työkyinen muutaman päivän päästä.
Tämä tutkimus tehtiin huolellisesti ja satunnaistaminen onnistui hyvin. Vaahdotushoidon jälkeinen tautispesifinen elämänlaatu oli vähän huonompi kuin kirurgisen hoidon jälkeen.
Käytännön kirurgille viesti on selkeä: kaikkia kolmea hoitomuotoa on lupa käyttää, kun hoito on aiheellinen ja tekniikka on hallussa. Laserhoidon ja leikkaushoidon haittapuolena on korkeahko hinta, vaahdotushoidon haittana laskimoon ruiskutettava vieras kemikaali ja isosafeenan päärungon vain osittainen häviäminen.
Lue myös:
Tunnistatko laskimotukoksen
Lähde:
Julie Brittenden, Seonaidh C. Cotton, Andrew Elders ym.
A randomized trial comparing treatments for varicose veins. N Engl J Med 2014;371:1218–24.
Kirjoittanut:
Hannu Paajanen
Gastrokirugian professori
Kuva:
Panthermedia
