Meillä kuten muuallakin on annettu suosituksia ja määräyksiä koronavirusepidemian taltuttamiseksi. Rajoitusten kohteeksi joutuneet ovat kyselleet perusteita toimenpiteille, koska rajoitukset ovat uhanneet toimeentuloa, elämisen laadusta puhumattakaan. Kyseenalaistaminen on ymmärrettävää, sillä näyttöä rajoitusten tehosta ei ole välttämättä ollut. Ensimmäinen laaja tutkimus 41 maan toimien vaikutuksista on nyt julkaistu Science-lehden palstoilla.
Monikansallinen tutkijajoukko keräsi tiedot 34 Euroopan maan – mukana myös Suomi – ja 7 muun maan toimenpiteistä pandemian rajoittamiseksi tammi-toukokuulta 2020. Koronatartunnat ja -kuolemat tältä ajalta saatiin Johns-Hopkins CSSE COVID-19 Datasetista. Vaikka monet rajoitustoimet olivat voimassa yhtäaikaisestikin, voitiin tutkimuksessa tarkastella yksittäisten rajoitusten vaikutuksia hiottujen mallinnusten avulla.
Tulokset osoittivat kokoontumisrajoitusten pienentäneen tartuttavuuslukua (Rt): kun kokoontumisraja oli 1 000 henkilössä, lasku oli 23 %, 100 henkilön rajalla 34 % ja 10 henkilön rajalla 42 %. Ravintoloiden, baarien, yökerhojen, elokuvateattereiden ja kuntosalien sulkeminen pienensi tartuttavuuslukua 18 %. Ehkä odottamattoman tehokasta oli oppilaitosten, siis sekä koulujen että yliopistojen sulku, 38 %. Kotona pysyminen ei pienentänyt tartuttavuuslukua kuin 13 %.
Kun pohditaan, mitä opastusta tämä tutkimus tarjoaa yhteiskunnan päättäjille, on hyvä huomata vuodenaika: tulokset ovat kevättalvelta, eivätkä välttämättä päde käyttäytymiseen muina vuodenaikoina. Ihmisten suhtautuminen rajoituksiin voi sitä paitsi muuttua epidemian edetessä. Lisäksi useiden rajoitusten yhdistelmät ja limittäinen voimassaolo tekevät yksittäisten toimenpiteiden tehon arvioinnista kuitenkin vaikeaa. Suuntaa tulokset kuitenkin antanevat.
Brauner JM, Minderman S, Sharma M ym. Inferring the effectiveness of government interventions against COVID-19. Science, verkossa ensin 15.12.2020. doi: 10.1126/science.abd9338
Heikki Arvilommi
Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehdessä 5/2021.
