Norjalaisessa seurantatutkimuksessa (442 lasta, keski-ikä 11,4 v, 55 % tyttöjä) lapset kertoivat yllättäen kokevansa koulusulun aikana vähemmän surullisuutta, pelokkuutta, ärtyneisyyttä ja turvattomuutta kuin ennen pandemiaa. Niillä lapsilla, jotka näitä potivat, oli taustatekijöinä perheen stressi ja epävakaus, suojaavana tekijänä onnistuminen etäkoulunkäynnissä.
Sen sijaan lapset kertoivat kokeneensa enemmän yksinäisyyttä, somaattisia huolia, keskittymisen ja yöunen vaikeutta. Taustatekijöiden merkitys oli samanlainen.
Etenkin vanhemmat lapset kärsivät enemmän perheen stressistä ja ystävien puutteesta. He olivat huolissaan virusinfektion mahdollisuudesta ja potivat somaattisia oireita. Ruutuajan käyttö oli suurta (yli puolet yli 4 t/pv), mutta tässä ei eroteltu sosiaalisen median käyttöä ja yhteydenpitoa ystävien kanssa.
Lasten lisääntynet oireet eivät liittyneet 18 kuukautta aiemmin arvioituun masentuneisuuteen tai ahdistuneisuuteen. Toisin sanoen vaikeuksiin joutuivat uudet lapsiryhmät.
Norjassa koulut suljettiin 12.3.2020. Seuranta-aikana tutkimusryhmän lapsista 10 % oli joutunut karanteeniin, muu perheenjäsen 32 %:n perheessä. Infektio oli todettu vain 2 lapsella ja 10 perheenjäsenellä. Peräti kahdella kolmasosalla lapsista vanhemmat asuivat erossa. Pandemia vaikutti asumisjärjestelyihin niin, että jaettu vanhemmuus korvautui enemmän vain äidin luona asumisella.
Tällainen väestöotos ei tunnu (ainakaan vielä) tavoittavan lisääntynyttä pahoinvointia, joka nousee esille lisääntyneenä kuormituksena mielenterveyspalveluissa ja lastensuojelussa ja laaja-alaisena perusteltuna huolena mm. mielenterveysvelasta ja pidemmälle ulottuvana kehityksen häiriintymisenä.
Larsen L, Helland MS, Holt T. The impact of school closure and social isolation on children in vulnerable families during COVID-19: a focus on children’s reactions. Eur Child Adolesc Psychiatry, verkossa ensin 26.3.2021. doi:10.1007/s00787-021-01758-x
Hannu Westerinen
Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehdessä 17/2021.
