Potilasasiakirja on salassapidettävä dokumentti, ja valokuvat ovat osa sitä. Yksiselitteistä, sanoo HUS:n hallintoylilääkäri Lasse Lehtonen.
– Jos joku henkilöstöstämme lähettäisi potilaskuvan esimerkiksi Facebookiin, hän saisi välittömästi varoituksen tai muun seuraamuksen. Sairaalan kuvia ei saa lähettää sosiaaliseen mediaan edes potilaan luvalla.
Suomen lainsäädäntö ei salli kuvien lataamista myöskään “lääkärien instagramina” markkinoituun Figure 1:een, Lehtonen lisää.
Kollegaa voi konsultoida toimintayksikön sisällä suojatun sähköpostin tai vastaavan kautta.
– Terveydenhuollon toimintayksikön on kuvia ja dokumentteja toimittaessaan aina varmistettava, että vastaanottaja noudattaa riittävää tietoturvaa ja että kuvat ovat tarvittaessa myös poistettavissa, lääketieteen ja oikeustieteen tohtori Lehtonen täsmentää.
– Akuutissa vakavassa tilanteessa voidaan aina joustaa, mutta kiireettömiin konsultaatioihin on löydettävä jokin tietoturvallinen tapa.
Sydänfilmi löytyi googlaamalla
Lehtosen mukaan Figure 1:n käytöstä ei ole osoitettua hyötyä, mutta riskejä palvelussa piilee.
– Jos hoitopäätöksiä tehdään konsultaation perustella, tulee varmistua konsultaation antajan pätevyydestä. Kommentoijien määrä ei korvaa laatua.
Kaupalliset palvelut ovat Lehtosen mukaan siinäkin mielessä vaikeita, että ylläpitäjällä on omistusoikeus kuviin. Yritykset keräävät kuvista kaiken mahdollisen datan, joten metatiedon poisto voi olla varsin hankalaa.
Hän kertoo esimerkin tilanteesta, jossa Helsingin yliopiston palvelimelle rakennettiin sydänfilmi-tietokantaa. Kuvista oli poistettu kaikki näkyvät henkilötiedot ja muut tunnisteet. Potilas kuitenkin löysi EKG-kuvansa nimeään googlaamalla, sillä kuvaan oli jäänyt metatietoja, joita ei ollut huomattu. Valvira suhtautui asiaan ymmärtäväisesti, sillä tiedot oli kuitenkin yritetty poistaa.
Laki sallii potilasasiakirjojen jakamisen paitsi toimintayksikön sisällä myös sairaanhoitopiirissä tai erva-alueella. HUS:n kuvapankin laajentamisesta koko erva-alueen käyttöön keskustellaan parhaillaan.
Digitalisaation huumassa saattaa helposti unohtua, että potilasasiakirja on lähtökohtaisesti salassapidettävä asiakirja, Lehtonen toteaa.
– Sitä ei ole tarkoitettu jaettavaksi muille kuin potilaan hoitoon osallistuville. Potilas saa tietysti käyttää omia kuviaan haluamallaan tavalla.
10 kysymystä ja yksi vastaus potilaskuvista
1. Saako potilaasta ottaa valokuvan tai videokuvaa?
2. Tarvitaanko kuvaamiseen potilaan lupa?
3. Mihin kuvan saa tallentaa?
4. Saako kopio jäädä omalle muistikortille tai tietokoneelle?
5. Saako kuvan lähettää tekstiviestillä tai sähköpostilla kollegalle konsultaatiota varten?
6. Saako kuvan lähettää sosiaalisen median suljettuun ryhmään konsultaatiota varten?
7. Saako kuvan lähettää Fimnetin keskustelupalstalle?
8. Saako kuvan lähettää työpaikan tai yliopiston sisäiseen intranetiin, wikiin tai chattiin?
9. Saako internetiin perustaa esimerkiksi johonkin erikoisalaan liittyvän potilaskuvasivuston?
10. Voiko diagnostiikkaan tai hoitoon etsiä neuvoja esimerkiksi Figure 1:n kaltaisesta palvelusta?
– Potilaasta saa ottaa valokuvan potilaan suostumuksella opetuskäyttöä tai konsultaatiota varten, mutta potilasta ei saa tunnistaa kuvasta. Kuvan lähettämisessä tulee olla vahvasti suojattu yhteys, kuten suojattu sähköposti. Esimerkiksi tekstiviesti ei sitä oletuksena ole.
– Kuvan lähettäminen mihin tahansa internetiin, kuten sosiaaliseen mediaan, on riski, sillä kuvan metatiedoissa on paljon näkymätöntä tunnistetietoa, joka on löydettävissä ja jonka täydellinen poistaminen voi olla vaikeaa. Myös matkapuhelimeen ja tablettiin voidaan murtautua, joten kuvat eivät ole sataprosenttisesti turvassa muistikortillakaan.
– Potilaskuvasivuston perustamisessa kannattaa myös käyttää huolellista harkintaa juuri potilassalaisuuden takia. Lääkärillä on suuri lakisääteinen vastuu potilastietojen salassapidosta. On turvallisempaa olla käyttämättä välineitä, joissa tietojen paljastumiseen on riski.
– Kuvien tallentaminen potilastietojärjestelmiin liitettyihin, terveydenhuollon yksiköissä käytössä oleviin kuva-arkistoihin on sallittua. Niissä tietoturva on hallinnassa. Ohjeita diagnostiikkaan tai hoitoon on monenlaisissa digipalveluissa. Lääkäriliitto suosittelee tunnettujen lähteiden käyttämistä.
Vastaajana oli terveyspolitiikan asiantuntija Mervi Kattelus Lääkäriliitosta.
Kirjoittanut:
Jaana Ahlblad
toimittaja
Kuva:
Panthermedia
Julkaistu Lääkärilehdessä 37/15.
