GeneRISK-tutkimuksessa selvitetään yli 7 500 osallistujan henkilökohtaista sairastumisriskiä ja terveyskäyttäytymistä sekä riskitekijöiden muutoksia. Tutkimus alkoi vuonna 2015.
Lähtökohtana on ollut kertoa tutkimukseen osallistuneille mahdollisimman täsmällistä tietoa heidän riskistään sairastua lähitulevaisuudessa sydän- ja verisuonitauteihin.
Tavoitteena on kerätä tietoa siitä, miten ihmiset muokkaavat terveyskäyttäytymistään tämän tiedon perusteella.
Tutkimuksen tulokset ovat osoittaneet, että etenkin geneettisistä syistä koholla oleva sairastumisriski osaltaan motivoi keski-ikäisiä henkilöitä alentamaan riskiä elintapamuutosten ja ennaltaehkäisevän lääkityksen avulla.
Viitteitä geenien merkityksestä on jo saatu
Paraikaa käynnissä olevassa GeneRISK-tutkimuksen seurantavaiheessa selvitetään nyt myös koronavirusinfektioon liittyviä tutkimuskysymyksiä. Osallistujilta mitataan COVID-19 -viruksen vasta-aineita sekä kartoitetaan oireiden vakavuutta. Näin saadaan uutta tietoa viruksen tarttumiseen ja taudin vakavuuteen vaikuttavista tekijöistä keski-ikäisillä suomalaisilla.
Viitteitä geenien merkityksestä COVID-19-oireiden vaikeusasteeseen on jo saatu. Suomen molekyylilääketieteen instituutin FIMMin tutkijoiden Mark Dalyn ja Andrea Gannan johtama kansainvälinen COVID-19 Host Genetics -tutkimuskonsortio on tunnistanut useita taudin vakavalle muodolle altistavia perimän alueita ympäri maailmaa kerättyjen potilasaineistojen perusteella.
Nyt selvitetään geneettisten riskitekijöiden roolia nimenomaan suomalaisessa väestössä.
– Samalla nähdään, miten geneettiset alttiustekijät ja koronainfektion vakavalle muodolle altistavat muut liitännäissairaudet, kuten keuhkoahtaumatauti, aikuisiän diabetes, sydän- ja verisuonitaudit tai uniapnea, yhdessä vaikuttavat, kertoo tutkimuksen toteutuksesta vastaava lääkäri Elisabeth Widén FIMMistä tiedotteen mukaan.
Hertta Vierula
Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
