Sydän hakkaa kovaa — mitä tehdä?

Sydämen tykytys tai muljahtelu on yleinen ilmiö, joka voi aiheuttaa huolta ja epämukavuutta. Vaikka useimmiten kyseessä ei ole vakava tila, on tärkeää tietää, milloin hakeutua lääkäriin ja miten lievittää oireita. Tässä artikkelissa käsittelemme sydämen tykytystä ja annamme neuvoja siitä, mitä tehdä, kun sydän hakkaa kovaa.

Sydämen tykytys voi olla vaaratonta, mutta sen takana voi olla myöskin sydänsairaus.
Lääkärilehti
Sydämen tykytys voi olla vaaratonta, mutta sen takana voi olla myöskin sydänsairaus.

Sydämen tykytysten vuoksi kannattaa aina hakeutua lääkäriin, jos olo tuntuu ylipäätään kovin hankalalta tai jos ilmaantuu seuraavia oireita:

  • rintakipu
  • tajunnan tason häiriöt kuten pyörtyminen
  • heikentynyt suorituskyky

Sydämen lisälyönnit ja rytmihäiriötuntemukset ovat harvoin merkki vakavammasta sydänsairaudesta, mutta ne voivat vaatia lääkärin rviota tilanteesta.

Jos sydämen tykytys ilmenee rasituksen aikana mutta häviää levossa, se voi olla merkki sydänsairaudesta. Tällöin on tärkeää hakeutua lääkäriin mahdollisimman pian.

Myös rintakipu, hengenahdistus, huimaus, pyörtyminen tai tunne, että rasituksen sieto on heikentynyt, ovat hälytysmerkkejä, jotka vaativat lääkärin arviota.

Miten lievittää sydämen tykytystä?

Hyvänlaatuiseksi todettua sydämen tykytystä ja muljahtelua voi yrittää ehkäistä välttämällä liiallista valvomista ja runsaita kofeiinimääriä. Jos runsas kahvinjuonti on aiheuttanut tykytystä, kannattaa vähentää kahvin ja energiajuomien käyttöä.

Beetasalpaajalääkitystä voidaan käyttää oireenmukaisena hoitona, mutta se ei sovi kaikille, esimerkiksi heille, joilla syke on jo valmiiksi hidas. Annostusta voidaan joutua hakemaan, jotta se sopii.

On myös olemassa varsinaisia rytmihäiriölääkkeitä, mutta niitä harvemmin määrätään hyvänlaatuisiin rytmihäiriöihin.

Sydänsairauksia tutkitaan muun muassa EKG-tutkimuksella.
Lääkärilehti
Sydänsairauksia tutkitaan muun muassa EKG-tutkimuksella.

Sydämen rytmihäiriöiden tutkiminen

Lääkärin vastaanotolla sydämen rytmihäiriöitä tutkitaan usein haastattelun ja perusmittausten avulla. On hyödyllistä, jos potilaalla on mukanaan verenpaineen ja pulssin lukemat. Kardiologi pystyy usein päättelemään jo sykelukemista, mistä on kyse.

Vastaanotolla lääkäri kuuntelee sydämen ja määrää EKG:n. Jos oireet eivät osu lyhyeen nauhoitushetkeen, voidaan käyttää EKG:n pitkäaikaisrekisteröintiä.

Jos perussydänfilmissä on poikkeavaa tai esimerkiksi todetaan eteisvärinä, tehdään sydämen ultraäänitutkimus, jossa nähdään sydämen rakenteet. Tämä auttaa selvittämään, onko taustalla mahdollisesti jokin sydänsairaus.

Elintapojen merkitys

Terveelliset elintavat ovat avainasemassa sydämen hyvinvoinnin kannalta.

Stressin hallinta on myös tärkeää, sillä stressaantuneella sympaattisen hermoston aktiivisuus nousee, mikä voi aiheuttaa rytmihäiriöitä.

Kahvin ja alkoholin käyttö kannattaa pitää kohtuullisena. Pari kolme kupillista kahvia päivässä ei yleensä aiheuta sydäntuntemuksia, mutta useampi espresso voi jo aiheuttaa. Alkoholi voi myös aiheuttaa rytmihäiriöitä, joten sen käyttöä kannattaa rajoittaa.

Sydämen tykytys ja muljahtelu ovat yleisiä ja useimmiten vaarattomia tuntemuksia. On kuitenkin tärkeää tietää, milloin hakeutua lääkäriin ja miten lievittää oireita. Terveelliset elintavat ja stressin hallinta ovat avainasemassa sydämen hyvinvoinnin kannalta.

Artikkelin pohjana on käytetty tekoälyn tuottamaa tekstiä.