Kolmivuotias lapsi oli hetken kateissa ja löytyi pihan viertä virtaavasta purosta mahallaan makaamassa elottomana. Hetkeä aikaisemmin isä oli pukenut lapsen ja päästänyt tämän hieman edeltä ulos jäädessään itse pukeutumaan.
Löydettyään lapsen isä nosti tämän purosta ja aloitti välittömästi painelu-puhalluselvytyksen. Äiti soitti hätäkeskukseen.
Kuvaus kuulostaa monen vanhemman pahimmalta painajaiselta, mutta perustuu tositapahtumiin. Kyseessä ei valitettavasti ole harvinainen tapaus.
Hukkuneiden lasten ruumiinavauksia koskevan brittiläisen tutkimuksen mukaan suurin osa pikkulasten hukkumiskuolemista olisi vältettävissä. Kyseisessä tutkimuksessa suurin hukkumiskuolleisuus oli 1–2-vuotiailla, ja yleisin tapahtumapaikka oli koti (kylpyamme, uima-allas) – syynä valvonnan puute.
Miten lasta elvytetään?
Kun lapsi menettää äkillisesti tajuntansa tai näyttää elottomalta, pitää ensimmäiseksi selvittää tarvitaanko painelu-puhalluselvytystä. Tilanteen selvittämiseksi lasta voi puhutella ja ravistella varovasti. Lapselta voi kysyä: Oletko kunnossa? Mitä on tapahtunut?
Jos lapsi ei herää tai reagoi, huuda apua ja pyydä lähistöllä olevia soittamaan hätänumeroon 112. Noudata hätäkeskuksen ohjeita. Jos olet tilanteessa yksin, aloita elvytystoimenpiteet ja toista kerran painelu-puhalluselvytys-sarja (30 painallusta ja 2 puhallusta) ennen kuin teet hätäilmoituksen.
Elvytystoimenpiteiden ensimmäinen osa on hengitysteiden avaaminen. Kohota toisen käden yhdellä tai kahdella sormella leuan kärkeä ylöspäin (alle 1-vuotiaan leukaa kohotetaan varovasti vain yhdellä sormella). Taivuta lapsen päätä taaksepäin painamalla otsaa toisella kädelläsi. Varo taivuttamasta päätä liikaa, ettei kieli tuki hengitystä.
Pidä hengitystiet auki ja katso liikkuuko rintakehä, kuuluuko normaali hengityksen ääni ja tuntuuko poskellasi ilman virtaus. Jos lapsi hengittää normaalisti, käännä hänet kylkiasentoon hengityksen turvaamiseksi. Valvo hengitystä ammattiavun saapumiseen saakka. Jos lapsen hengitys ei ole normaalia tai hänellä vain on haukkovia hengitysliikkeitä, aloita elvytys.
Puhalluselvytys:
1. Alle 1-vuotiasta lasta elvytettäessä peitä omalla suullasi tiiviisti lapsen suu ja nenä. Kun elvytät isompaa lasta sulje lapsen sieraimet otsaa painavan käden etusormella ja peukalolla ja paina huulesi tiiviisti hänen suulleen.
2. Puhalla 5 kertaa ja vain sen verran, että näet rintakehän kohoavan. Puhallusten tulee olla noin 1 sekunnin mittaisia.
3. Mikäli ensimmäinen puhallus ei onnistu, avaa lapsen suu ja poista mahdolliset näkyvät vierasesineet. Varo kuitenkin työntämästä sormia lapsen nieluun. Jos hengitys ei palaudu normaaliksi 5 puhalluksen jälkeen, aloita paineluelvytys.
Painelu-puhalluselvytys:
1. Varmista, että lapsi on tukevalla alustalla selällään.
2. Painele keskelle rintalastaa 30 kertaa 2–3 sormella (alle 1-vuotiaat) tai yhden kämmenen tyvellä (1–8-vuotiaat). Rintalasta saa painua alaspäin noin kolmanneksen rintakehänsyvyydestä ja sen jälkeen palautua. Paineluvaiheen tulee olla yhtä pitkä kuin kohoamisvaihe.
3. Painelun jälkeen puhalla 2 kertaa. Jatka painelu-puhalluselvytystä rytmillä 30:2. Jatka painelu-puhalluselvytystä, kunnes ammattihenkilö saapuu paikalle, hengitys palautuu tai et enää jaksa elvyttää.
Lapsi teho- ja vuodeosastolla
Lapsi oli reagoimaton isän aloittaessa elvytyksen. Painelu-puhalluselvytyksellä lapsi alkoi itse hengittää, mutta oli edelleen tajuton. Ensimmäisenä paikalle saapui pelastusyksikkö alle kymmenen minuutin kuluttua hätäpuhelusta.
Lääkäriyksikkö oli potilaan luona reilun puolen tunnin kuluttua hälytyksestä. Lapselta oli riisuttu märät vaatteet ja häntä oli alettu lämmittää aktiivisesti lämpöpeitteen avulla. Hengitystä avustettiin maski-paljeventilaatiolla. Lapselle avattiin suoniyhteys, ja ensihoitolääkäri antoi hänelle muun muassa kipulääkettä, anesteettia ja pitkävaikutteista lihasrelaksanttia. Potilas myös intuboitiin. Potilaan aktiivista lämmittämistään jatkettiin, ja hänen päänsä suojattiin villapipolla. Ambulanssin lämmöt käännettiin täysille.
Pienokainen kuljetettiin suoraan teho-osastolle. Hänen tilansa pysyi vakaana, ja ruumiinlämpö alkoi hitaasti nousta. Lapsi alkoi tulla tajuihinsa noin kuuden tunnin sairaalahoidon jälkeen, ja hänen ruumiinlämpönsä oli siinä ajassa korjaantunut normaalille tasolle. Keuhkojen röntgenkuvassa ei ollut huolestuttavia löydöksiä.
Lapsi virkistyi ja pääsi äidin syliin. Teho-osastojakson jälkeen häntä tarkkailtiin vielä muutama vuorokausi vuodeosastolla, missä hänelle tehtiin lisätutkimuksia. Mitään viitettä hapenpuutteen aiheuttamasta aivovauriosta ei löytynyt, ja lapsi kotiutui hyväkuntoisena. Mitään poikkeavaa ei ole löytynyt myöhemmässäkään seurannassa. Perhe selvisi säikähdyksellä.
Yhteistä lasten hukkumiskuolemissa Suomessa ja muissa länsimaissa on ollut aikuisen valvonnan puute. Valistuksella on yhä sijansa niin lasten kuin aikuistenkin hukkumiskuolemien vähentämisessä Suomessa. Lisäksi peruselvytysopetusta pitäisi tarjota mahdollisimman monelle ja ammattilaistenkin kannattaa kerrata taitonsa tasaisin väliajoin.
Kirjoittanut:
Markus Lyyra
LL, erikoislääkäri
HYKS Akuutti, ensihoito, HUS lääkärihelikopteri FinnHEMS 10
Johanna Nykopp
toimittaja
Lähteet:
1. Bamber AR, Pryce JW, Ashworth MT, Sebire NJ. Immersion-related deaths in infants and children: autopsy experience from a specialist center. Forensic Sci Med Pathol 2014;10:363-70.
2. Vähätalo R, Lunetta P, Olkkola KT, Suominen PK. Drowning in children: Utstein style reporting and outcome. Acta Anaesthesiol Scand 2014;58:604-10.
3. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Elvytysneuvoston, Suomen Anestesiologiyhdistyksen ja Suomen Punaisen Ristin asettama työryhmä. Elvytys. Käypä hoito -suositus. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2015.
Elvytysohjeet: Terveyskirjasto: Lapsen painelu-puhalluselvytys
Kirjoitus perustuu Lääkärilehdessä 17/15 julkaistuun artikkeliin. Potilaan tunnistamista mahdollistavia tietoja on muutettu.
Kuva:
Panthermedia
