Mikä on keliakia?
Keliakia on monimutkainen autoimmuunisairaus, jossa gluteeni – vehnän, ohran ja rukiin proteiini – vaurioittaa ohutsuolen limakalvon nukkaa.Tämä vaurio heikentää ravintoaineiden imeytymistä, mikä voi johtaa monenlaisiin terveysongelmiin.
Keliakia voi kehittyä missä tahansa iässä, eniten sitä todetaan aikuisiässä, mutta se voi ilmetä jo pikkulapsilla tai vasta vanhuudessa.
Keliakian periytyvyys on noin 5-10 prosenttia, erityisesti, jos perheessä on muita autoimmuunisairauksia.
Keliakia on autoimmuunitauti, johon liittyy taipumus vasta-aineiden muodostumiseen omia kudoksia kohtaan. Siksi keliakiaa sairastavilla esiintyy muuta väestöä useammin muita autoimmuunitauteja, esimerkiksi tyypin 1 diabetesta ja kilpirauhasen sairauksia.
Mitkä ovat keliakian yleisimmät oireet?
Keliakian oireet voivat olla hyvin vaihtelevia ja vaikuttaa moniin kehon osiin. Ruoansulatuskanavan oireita ovat esimerkiksi ripuli, ummetus, vatsakipu ja turvotus. Lisäksi keliakia voi aiheuttaa ei-ravitsemuksellisia oireita, kuten väsymystä, päänsärkyä ja ihottumaa.
Joillakin ihmisillä keliakia voi olla täysin oireeton, mutta se voi silti aiheuttaa pitkäaikaisia terveysongelmia, jos sitä ei hoideta. Joskus keliakia todetaan sattumalta muiden tutkimusten yhteydessä, vaikka oireita ei olisikaan.
On tärkeää huomata, että keliakia voi ilmetä myös epätavallisina oireina, kuten masennuksena, hermosto-oireina tai lisääntyneenä alttiutena muille sairauksille.
Lapsilla keliakia voi aiheuttaa kasvun hidastumista ja murrosiän viivästymistä.
Kuinka keliakia diagnosoidaan?
Keliakian diagnosointi alkaa yleensä verikokeilla, ns. transglutaminaasivasta-aineiden määrityksellä. Tutkimusta täydennetään määrittämällä verestä niin kutsutut endomysiumvasta-aineet, joiden esiintyminen on luotettava merkki keliakiasta.
Jos diagnoosia ei saada vahvistettua, diagnoosi varmistetaan usein ohutsuolen koepalalla, joka otetaan gastroskopiassa.
Keliakian diagnosointi edellyttää gluteenia sisältävän ruokavalion noudattamista ennen tutkimuksia, sillä gluteeniton ruokavalio voi vaikuttaa vasta-ainetasojen laskuun ja vaikeuttaa diagnosointia.
Ihokeliakia, joka on keliakian muoto, joka vaikuttaa ihoon, voidaan diagnosoida ihonäytteellä terveeltä iholta.
Miten aloittaa gluteeniton ruokavalio?
Gluteeniton ruokavalio on ainoa tehokas hoitomuoto keliakiaan, ja sen noudattaminen on elinikäistä. Gluteenittoman ruokavalion aloittaminen edellyttää kaikkien gluteenia sisältävien elintarvikkeiden, kuten vehnän, ohran ja rukiin, poistamista ruokavaliosta. Tämä voi aluksi tuntua haastavalta, mutta nykyään on tarjolla paljon gluteenittomia vaihtoehtoja.
Aloita lukemalla tuotepakkaukset huolellisesti ja tutustumalla gluteenittomien tuotteiden tarjontaan. Ruokavaliohoito aloitetaan ravitsemusterapeutin ohjauksessa, joka antaa henkilökohtaisia neuvoja ja tukea gluteenittoman ruokavalion suunnittelussa. Läheisten ja perheen tuki on myös tärkeää ruokavalion noudattamisessa.
Mitä tehdä, jos oireet eivät helpota gluteenittomalla ruokavaliolla?
Jos oireet jatkuvat gluteenittomasta ruokavaliosta huolimatta, syynä voi olla gluteenin vahingossa nauttiminen tai muiden sairauksien esiintyminen. On tärkeää tarkistaa ruokavalion tarkkuus ja varmistaa, että kaikki gluteenia sisältävät elintarvikkeet on poistettu. Eri ravintoloissa ja kylässä syödessä on hyvä olla erityisen varovainen piilogluteenin varalta.
Jos oireet eivät helpota, on suositeltavaa kääntyä lääkärin puoleen. Lääkäri voi tutkia mahdollisia muita syitä oireisiin, kuten ärtyvän suolen oireyhtymää tai muita autoimmuunisairauksia. Joskus oireiden jatkuminen voi johtua myös suoliston vaurioiden hitaasta paranemisesta.
Joskus tiukkakaan ruokavalio ei paranna keliakiaa. Tilasta käytetään nimitystä refraktaarikeliakia. Se on Suomessa harvinainen. Tällöin erikoislääkäri tutkii, onko syynä jokin muu suoliston sairaus vai jokin harvinainen keliakian alatyyppi.
Miten keliakia vaikuttaa pitkällä aikavälillä?
Gluteeniton ruokavalio voi parantaa monia keliakiaan liittyviä oireita ja parantaa elämänlaatua. Kuitenkin, jos keliakiaa ei hoideta kunnolla, se voi pitkällä aikavälillä lisätä riskiä muille autoimmuunisairauksille ja ravitsemuksellisille puutoksille, kuten raudan tai vitamiinien puutteelle.
Eläminen keliakian kanssa vaatii tarkkaa ruokavalion noudattamista. Hoidon tehoa voidaan seurata oireiden ja poikkeavien löydösten korjaantumisella, veren vasta-ainemäärityksillä ja joissakin tapauksissa tähystyksessä otetun seurantakoepalan tutkimuksella. Seuranta auttaa varmistamaan, että gluteeniton ruokavalio on tehokas ja mahdolliset terveysongelmat havaitaan ajoissa. Terveyden ylläpitäminen keliakian kanssa on mahdollista, kunhan ruokavalio on kunnossa ja oireet hallinnassa.
Artikkelin pohjana on käytetty tekoälyn tuottamaa tekstiä.
