Tuore äiti kirjoittaa blogissaan, miten liioitteli ja ylinäytteli synnytyspelkoaan lääkärin vastaanotolla, jotta saisi toivomansa keisarileikkauksen toiseen synnytykseensä. Häntä harmitti, kun potilastietoihin jäi merkintä synnytyspelosta.
– Ei pelkäämisessä ole mitään hävettävää. Joskus esimerkiksi edellinen synnytys on ollut vaikea tai kivunlievitys ei ole jostain syystä täysin onnistunut. Pelko on ymmärrettävää, vastaa dosentti Terhi Saisto Helsingin yliopistollisesta keskussairaalasta.
– Synnytystä pelätään monista eri syistä. Joku pelkää kipua, toinen on huolissaan syntyvän vauvan turvallisuudesta. Pelkistä kosmeettisista syistä keisarileikkausta tahtovia kohtaamme aniharvoin.
Nykyisin yhä useampi tuntuu pelkäävän eniten kontrollin ja hallinnan tunteen menettämistä, Saisto toteaa.
Lääkärit ja kätilöt kohtaavat tulevia äitejä, joiden on kovin vaikea heittäytyä synnytyksen vietäväksi, oman kehonsa armoille.
– Toisaalta monen nykynaisen on vaikea antautua muiden ihmisten, edes lääkärien ja hoitajien autettavaksi, Saisto huomauttaa.
Mielialaongelmat tulevat synnytykseen
Synnytyspelkoaan ei tarvitse hävetä, mutta ei sitä pitäisi joutua ylinäyttelemäänkään.
Terhi Saisto muistuttaa, ettei ketään pakoteta alatiesynnytykseen. Hän kuitenkin korostaa, että ammattilaisten tehtävä on osata kertoa, miksi alatiesynnytys on monin verroin turvallisempi ja luonnonmukaisempi keino syntyä ja synnyttää kuin keisarileikkaus. Suunniteltu keisarileikkaus voi vaikuttaa maallikosta hallitulta toimenpiteeltä, vaikka etenkin lapsen kannalta se on erittäin raju syntymä.
– Synnytyspelkopoliklinikalla tärkeintä on rakentaa luottamusta sekä äidin omiin kykyihin synnyttäjänä että siihen, mitä häntä voidaan auttaa synnytyksen aikana. Pahin tilanne on, jos äiti pelkää sekä alatiesynnytystä että keisarileikkausta.
Tärkeää on myös löytää pelokkaat vanhemmat hyvissä ajoin ja päästä keskustelemaan synnytyspelon todellisista syistä hyvissä ajoin. Äidin voimakas, hoitamaton pelko lisää synnytyskomplikaatioiden riskiä.
HYKS:n tutkimuksissa on havaittu, että pelot ja pettymykset eivät ole vain äidin tunteita, vaan pelokkaan tai ahdistuneen äidin rinnalla on samanlainen puoliso. Siksi on tärkeää tukea pariskuntaa.
– Entistä enemmän kohtaamme täällä sairaalassa vanhempia, joilla on mielialaongelmia, syömishäiriöitä ja puutteita elämänhallinnassa. Kyse ei ole vain synnytyspelosta, vaan kokonaisesta vyyhdestä ongelmia, joihin olisi tarvittu apua jo paljon ennen raskautta ja synnytystä, kertoo Terhi Saisto.
Suomen sektioluvut ovat monia muita länsimaita alemmat. Se ei Saiston mukaan kerro siitä, etteikö täällä kuunneltaisi herkällä korvalla synnyttäjien toiveita.
– Suomessa hyvin koulutetut kätilöt ovat keskeisessä roolissa synnytyksen hoidossa. Maissa, joissa synnytyksiä hoitavat pääosin lääkärit, keisarileikkauksia on enemmän. Kyse on paljolti hoitokulttuurista, dosentti Terhi Saisto sanoo.
Ulla Järvi
toimittaja
Kuva: Panthermedia
Julkaistu Lääkärilehdessä 42/12.
