Eteläkorealainen lääkäri ja lääketieteen toimittaja Chul-Joong Kim esitti itse hyvän kysymyksen: miksi meillä Etelä-Koreassa on MERS-tartuntoja, (Middle East Respiratory Syndrome) eihän maassa ole kameleitakaan?
Korean Pasteur instituutin johtaja Kee-Jong Honin mukaan MERS-koronaviruksen alkuperäisiä isäntäeläimiä ovat lepakot, joiden puremista kamelit ovat sairastuneet. Virus aktivoituu keväisin, kun ihmislapsien tavoin hengitystieinfektioita sairastavat pikkukamelit levittävät tautia aktiivisesti ja tartunta siirtyy kameleista ihmisiin.
Etelä-Korean ensimmäinen MERS-potilas, 68-vuotias liikemies oli saanut tartunnan matkustettuaan useassa Lähi-idän maassa. Korealaisen terveydenhuollon luonteesta kertoo se, että mies ehti käydä infektiota sairastaessaan useassa sairaalassa. Lopulta hän päätyi Souliin, Samsung Medical Centeriin. Vasta siellä oivallettiin kysyä epätyypillisiin hengitystieinfektio-oireisiin liittyen miehen matkustushistoriaa. Aikaa oli hukattu ainakin viikko, kun diagnosoitiin, että kysymys on mersistä ja karanteenit aloitettiin.
– Meidän terveydenhuoltomme on täysin vapaata. Potilaat voivat mennä mihin sairaalaan tahansa. Infektion saanut potilas voi mennä yhtenä päivänä yhteen, toisena toiseen, Chul-Joong Kim kuvailee.
Hyvin eteläkorealaista on myös se, että sekä Samsungin sairaala, kuten myös perheyhtiön edustaja ovat sittemmin pyytäneet anteeksi tapahtunutta.
Viruksenmetsästäjät seurasivat potilaita
Professori Sung-Han Kim Asian Medical Centerin infektiotautien osastolta kertoi – vähintäänkin sen hetkisen totuuden - että MERS on rajoittunut kosketustartuntana välittyvään infektioon.
– Potilaita pitäisi olla paljon enemmän, mikäli virus leviäisi ilman välityksellä, hän perustelee.
Silti sairaaloissa selvitettiin mahdollisia leviämisreittejä ilmansuodattimista alkaen. Eteläkorealaisella tehokkuudella oli tehty kartta viruksen saaneista ihmisistä ja seurattu leviämistä potilas potilaalta.
Viruksen metsästäjät seurasivat yhtä ensimmäisen potilaan läheisistä maasta toiseen.
Mies ehti matkustaa Hong Kongiin. Tätä viruksenkantajaa ei suinkaan löydetty huonossa kunnossa vuoteesta, vaan karaokebaarista bailaamasta. Paljastui myös se, ettei teletunnistetietojen käyttäminen ihmisten jäljittämisessä ollut korealaisille ongelma, eikä henkilötietojen suojalla ei ole samanlaista merkitystä kuin Suomessa.
Sairaalat kuin markkinat
Kartta viruksen leviämisreiteistä paljasti lisää terveydenhuollosta. Vaarallisimpia paikkoja olivat sairaaloiden ensiapupoliklinikat, jotka ovat avoimia ja ruuhkaisia. Potilas on paikalla läheisineen. Tartunnan leviämiselle tarjottiin parhaat mahdolliset olosuhteet.
Toinen syy leviämiseen on korealaiseen kulttuuriin kuuluva perhekeskeisyys.
– Korealaisissa sairaaloissa ei ole mitään vierailuaikoja eikä rajoituksia. Kun muistetaan, että ai niin setäni on sairas, mennään sinne, Chul-Joong Kim kertoo.
Sairaalassa vierailulla ei siis käy vain potilaan ydinperheen jäsenet, vaan myös sedät, tädit, serkut, lapsenlapset ja sisarukset. Sairaalat ovat suuren draaman tapahtumapaikkoja.
– Ne ovat kuin markkinat, Chul-Joong Kim kertoo.
– Viimein on tajuttu, että tarvitaan rajoituksia ja tarkkoja vierailuaikoja. Aina kun puhutaan terveydestä ja lääketieteestä, puhutaan myös kulttuurista, hän tähdentää.
Paikan päällä Koreassa tilanne oli kuin osallistuisi terveydenhuollossa ja yhteiskunnassa tehtävään tieteelliseen kokeeseen. MERS-virukseen kuolleiden ja sairaalassa tartunnan saaneiden määrä kasvoi. Oliko sairaaloiden ulkopuolella vaarassa?
Sung-Ham Kimin mukaan MERS tarttuu heikosti ja vasta potilaista, jotka ovat todella huonossa kunnossa ja joiden kantama viruslasti on jo erittäin suuri. Tässä vaiheessa MERS-potilas on jo sairaalahoidossa tai kotona kyvytön nousemaan sängystään.
Suuret kuolleisuusluvut taas kertovat siitä, että potilaat ovat alun perin huonokuntoisia sairaalapotilaita. Korealaisasiantuntijat arvioivat, että hoitohenkilöstön osalta kuolleisuusprosentit jäisi alle viiteen prosenttiin.
Hengityssuojain suojaa itseä, mutta myös muita
Jos ja kun kyse oli sairaalainfektiosta, oliko tuhansien koulujen sulkeminen ja kasvosuojusten pitäminen liioittelua? Sung-Han Kim sanoi, että on erittäin epätodennäköistä, että sairaus leviäisi esimerkiksi metroissa, koska tartuttajaksi tarvitaan hyvin sairas ihminen.
– Jos ihmisellä itsellään on oireita, on hengityssuojan käyttö eduksi, jotta voidaan välttää toisten tartuttamista. Vaikka leviäminen olisi kuinka epätodennäköistä, emme voi olla varmoja, hän sanoo.
Virukseen varautuminen sai kuitenkin melkoisia muotoja: rautatieasemilla ja sairaaloiden ovilla käytettiin lämpökameroita tai korvalämpömittareita seuraamaan, onko ihmisillä kuumetta.
Maa kehittyy nopeasti, terveydenhuolto seuraa
Etelä-Korea oli 1970–luvuilla vielä köyhempi kuin Pohjois-Korea. Maailman ainoana maana Etelä-Korea on päässyt kehitysavun saajasta antajaksi ja yhdeksi maailman vahvimmista talouksista. Maa on kehittynyt, mutta eläketurvassa ja terveydenhuoltojärjestelmässä on vielä aukkoja.
Korean pääkaupunki, kymmenen miljoonan asukkaan Soul, muuttui mersin myötä rauhalliseksi kaupungiksi. Tiheään asutun kaupungin kaduilla ei suomalaista odottanut kulttuurishokki kuin siinä mielessä, miten väljää siellä oli. Tavarataloissa oli hädin tuskin asiakkaita, liikenne kahdeksankaistaisilla teillä oli sujuvaa, koulut olivat kiinni. Kaikkiaan 90 000 ihmistä oli parissa viikossa peruuttanut matkansa Koreaan.
Lue myös:
MERS voi aiheuttaa laajan kirjon oireita
Kirjoittanut:
Sini Silvan
Kirjoittaja on Suomen tiedetoimittajainliiton ja Terveystoimittajien jäsen, joka vieraili Soulissa mers-viruksen velloessa Tiedetoimittajain maailmankonferenssissa 7.-14. kesäkuuta.
Kuva:
Panthermedia
