Maskisuositus on menneen talven lumia, mutta silti niistä ei kannata tässä epidemiatilanteessa luopua, sillä niistä on tutkitusti hyötyä ja vain vähän haittaa.
Korva-, nenä- ja kurkkutauteihin ja foniatriaan erikoistuva lääkäri, SARS-CoV-2 viruksen tartuntareittejä tutkiva väitöskirjatutkija Lotta Oksanen on koko pandemian ajan seurannut tarkasti ilmahygieniaan liittyvää tutkimusta. Hänen mukaansa on varmaa, että maskit ja hengityksensuojaimet toimivat, kun niitä käytetään oikein.
– Jokaiselta myyntiin tulevalta maskilta ja hengityksensuojaimelta vaaditaan Suomessa, että se on CE-merkitty ja läpäissyt standardin vaatimat käyttö- ja suodatinominaisuudet. Ei ole epäilystä, etteivätkö ne toimisi, Oksanen sanoo.
On tärkeä huomata ero kangasmaskien, kirurgisten maskien ja FFP-hengityksensuojainten välillä.
FFP2-hengityksensuojaimet suodattavat hengitysilman partikkeleista vähintään 94 prosenttia ja FFP3-hengityksensuojaimet vähintään 99 prosenttia. Kirurgiset maskit istuvat kasvoille huonommin ja niiden suodatusteho on kiinni istuvuudesta. Kirurginen maski leikkaa noin 20-70 prosenttia partikkelikuormasta.
Koronavirus on noin 0,1 µm kokoinen, mutta yleensä se on hengitysilman aerosoleissa sitoutuneena partikkeleihin, joissa on muun muassa suoloja, vettä ja sylkeä. Nämä ovat kokoluokaltaan n. 0,2 µm aerosoleista aina yli 100 µm pisaroihin asti.
– Hengityksensuojain ehkäisee myös pienimpiä partikkeleita oikein hyvin, samoin kirurgisen maskin kangas, mutta sen reunavuodot päästävät partikkeleita reunojen ympäri.
Visiiri taas ei estä aerosolipartikkelien liikettä mitenkään, vaan antaa suojaa ainoastaan suorilta roiskeilta.
– Erityisesti terveydenhuollossa meidän työntekijöiden velvollisuus on suojata potilaita ja itseämme käyttämällä suojaimia, jotka oikeasti estävät infektioita. Ilmavälitteisessä pandemiassa visiiri ei tätä tee, Oksanen huomauttaa.
Käyttäytymistieteitä tarvitaan
Maskien hyödyistä on keskusteltu paljon, mutta mitä tiedetään tutkitusti?
– On paljon observoivaa näyttöä, case-control- ja laboratoriotutkimusnäyttöä, joka tukee kirurgisten maskien ja erityisesti hengityksensuojainten käyttöä, Oksanen sanoo.
Kim M ym. Rev. Med. Virol. 26.2.2022
Li Y ym. 19.12.2020 Am J Infect Control H
Kun hengityksensuojaimet on otettu käyttöön, on saatu esimerkiksi katkaistua sairaalaepidemioita. Tämä onnistui muun muassa Kanta-Hämeessä. Hetemäki I ym. Eurosurveillance 29.7.2021
Britanniassa havaittiin, että kun koronapotilaita hoitavalla korkean tartuntariskin osastolla henkilökunta otti käyttöön kirurgisten maskien sijaan hengityksensuojaimet, henkilökunnan tartuntariski putosi muun väestön tasolle. Ferris M ym. eLife 16.11.2021
Myös Omikronin ajalta on jo vastaavaa tutkimusta, jossa hengityssuojaimilla ja päivittäisellä testauksella pystyttiin taltuttamaan sairaalaepidemia. Baker M ym. Clin. Infect. Dis. 7.2.2022
– RCT-tutkimusta on vähemmän. Sen toteuttaminen hyvin näin monimuuttujaisesta ja vahvasti ohjeistukseen ja käyttäytymiseen liittyvästä tekijästä on haastavaa verrattuna esimerkiksi lääketutkimuksiin, joissa lääke joko on vaikuttavaa ainetta sisältävä tai ei ole, Oksanen sanoo.
Kuitenkin näyttöä hengityssuojaimen käytön hyödystä on influenssan ajalta, kun sitä käytetään koko työvuoron ajan. Monessa tutkimuksessa haasteena on, että maskin tai suojaimen käyttö on ollut epäsystemaattista tai tapahtunut vain potilaan välittömässä läheisyydessä. MacIntyre C ym. Am. J. Respir. Crit. Care Med. 24.1.2013
– Tässä tullaan käyttäytymistieteiden puolelle. Kaipaisin lisätietoja siitä, miten ihmisen ajatukset maskeista ja tartuntareittien ymmärtämisestä heijastuvat siihen, kuinka hän käyttää suojaimia, ja siihen, tuleeko infektioita. Olisi myös tärkeä tietää, miten asiasta pitäisi viestiä, että se rohkaisisi käyttämään maskia, Oksanen pohtii.
Tuore systemaattinen katsaus tarkasteli hengityksensuojainten, kirurgisten maskien ja kangasmaskien käyttöä hengitystieinfektiota vastaan. Hyvä sitoutuminen suojainten käyttöön vähensi tartunnan riskiä. Kim M ym. Rev. Med. Virol. 26.2.2022
Maskin käyttöä väestössä vaikea tutkia
Tanskalaisessa maskitutkimuksessa, jossa tarkasteltiin kansalaisten maskisuositusta, havaittiin noin 20 prosentin infektiolta suojaava trendi maskiryhmässä. Tutkimus oli suunniteltu tunnistamaan 50 prosentin suojaus infektiota vastaan, kun taudin insidenssi oli kaksi prosenttia kuukaudessa. Tulos jäi kyseisellä otoskoolla tilastollisesti merkityksettömäksi, sillä suojaustaso jäi alle asetetun 50 prosentin.
Bundgaard H ym. Ann. Intern. Med. 18.11.2021
– Suurempi otoskoko olisi kuitenkin saattanut kääntää tuloksen merkittäväksi, Oksanen arvioi.
Bangladeshilaisessa maskitutkimuksessa nähtiin maskeista positiivinen, noin 11 prosentin relatiivinen vaikutus, vaikka vain 42 prosenttia interventioryhmästä käytti maskeja. Abaluck J ym. Science 2.12.2021
– Kummassakaan tutkimuksessa ei pystytty seuraamaan miten maskeja tosiasiassa yksilötasolla käytettiin. Myös tämän kokoinen riskin lasku väestön kokonaisinfektioissa voi kääntää R0-luvun alle yhden ja olla merkittävä taudin leviämisen kannalta, Oksanen huomauttaa.
Tunnista riskitilanne
Maskit toimivat vain silloin, kun niitä käytetään.
– Arjessa on tilanteita, jolloin ei voida käyttää suojainta. Työpaikoilla riskit liittyvät ruokailuun ja taukohuoneisiin. Näiden tilojen riskejä tulee laskea muilla keinoin ja ilmanvaihtoon ja ilmanpuhdistukseen olisi tärkeä kiinnittää huomiota.
Riskitilanteet on tärkeä tunnistaa, jotta niihin voi vaikuttaa ennakolta.
Koronan tarttuminen hengitysilman aerosoleista ymmärretään edelleen huonosti. Oksasen mielestä asiasta pitäisi puhua isosti, jotta ihmiset tietäisivät, miltä yrittävät suojautua ja ymmärtäisivät aerosolien käyttäytymistä. Kyse ei ole vain yskiessä syntyvistä pisaroista, vaan jo puhuessa ja hengittäessä syntyy aerosolipartikkeleita, joita voi leijua vaikka tyhjässä hississä.
Suojaimia, ei rajoituksia
Kansalaisia pitäisi ohjeistaa käyttämään maskeja ja hengityksensuojaimia oikein.
– Jokainen, joka osaa kuoria perunoita tai sitoa kengännauhansa, oppii käyttämään maskia tai hengityksensuojainta. Tärkeintä on, että osaa asetella maskin kasvoilleen oikein. Asiasta pitää viestiä selkeästi, Oksanen sanoo.
Se, miten asiasta puhutaan, on tärkeää.
– Meidän pitäisi puhua suojaimista, ei rajoituksista. Kyseessä on suojain, vähän kuin turvavyö. Niiden tarkoitus on estää tartuntoja, vaikeita sairauksia, long covidia ja kuolemia, Oksanen sanoo.
Maskien haittoja on tutkittu melko paljon.
– Haitat liittyvät pääasiassa terveydenhuollon henkilöstön pitkäaikaiseen systemaattiseen käyttöön: ihoon voi tulla painaumia ja ihottumaa, myös päänsärkyä on raportoitu. Se väite on kumottu, että maskit aiheuttaisivat kliinisesti merkittävää hiilidioksidin kertymistä. Bakhit M ym. BMJ Open 22.2.2021
Jossain vaiheessa oltiin huolissaan siitä, voivatko maskin ulkopintaan kontaminoituneet virukset re-aerosolisoitua ympäristöön, jos maskin käyttäjä vaikkapa yskäisee. Tämän riskin on todettu olevan hyvin pieni. Qian Y ym. Niosh 20.-24.5.1996
Jopa sitä on tutkittu, lisääkö maskin käyttö kasvojen koskettelua ja siten tartunnan riskiä. Tulos oli, että kasvojen koskettelu vähenee. Chen Y ym. Jama Network Open 29.7.2020
Suojaimia tarvitaan vuosia
Hengityksensuojaimet ja niiden käyttömukavuus kehittyvät. Maailmalla on jo kierrätettäviä maskimalleja, elastomeerisia respiraattoreita, jotka voidaan puhdistaa ja vain suodatin vaihdetaan ajoittain. Tuotantoon on tullut myös malleja, joissa suun kohta on läpinäkyvä, jotta kommunikaatio helpottuu. On olemassa myös älymaskeja, jotka vahvistavat puheääntä.
– Toivoisin, että työnantajat kiinnostuisivat uusiokäytettävistä ratkaisuista. Se olisi ympäristökuormituksen ja taloudellisuuden kannalta tärkeää, koska kyseessä on vuosia jatkuva tilanne.
Vaikka maskisuosituksesta on luovuttu, Oksanen käyttää hengityksensuojainta.
– Nykyisellä ilmaantuvuudella, kun koronainfektioita on erittäin paljon ja tapahtuu uusintainfektioita, eivätkä rokotteet täysin estä tartuntoja, käytän itseäni ja muita suojatakseni aina hengityksensuojainta julkisissa sisätiloissa.
Vaikka maski ei aina ja kaikilla olisikaan kasvoilla aivan oikein, niistä on hyötyä epidemian hallinnassa.
– Ei pidä tavoitella täydellisyyttä, jotta maskeja voitaisiin suositella, vaan hyvä tulos riittää.
Anne Seppänen
Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
