Tarvitsenko minä tätä leikkausta?
Keskustele lääkärisi kanssa hoitovaihtoehdoista. Nykyään ajatellaan niin, että leikkaus on hyväksyttävä vaihtoehto, jos se on parempi kuin mikään muu tarjolla oleva hoito.
Yleislääkäri tai toisen alan erikoislääkäri ohjaa potilaan tarvittaessa oikealle erikoislääkärille. Esimerkiksi ortopedi saattaa ohjata potilaan käsikirurgin pakeille.
Missä leikkaus tehdään ja kuka sen tekee?
Jos tulette hoitavanlääkärin kanssa siihen tulokseen, että leikkaus on välttämätön, pohtikaa yhdessä, minne menet leikattavaksi.
Leikkaushoitoa tarjoavat kuntayhtymien sairaalat, yksityissairaalat ja muut sairaalat. Lisäksi voi hakeutua leikkaushoitoon ulkomaille.
Suomessa ei ole kattavaa rekistereitä siitä, kuinka monta leikkausta ja millaisilla tuloksilla on tehty missäkin. Puolueetonta tietoa löytyy Potilasvakuutuskeskuksen vahinkotilastoista.
Kuka korvaa leikkauksen?
Maksaminen riippuu siitä, missä leikkaus tehdään. Selvitä siis, maksatko julkisen terveydenhuollon potilasmaksuosuuden, kuinka paljon Kela korvaa ja kuuluuko leikkaus vakuutuksesi piiriin.
Mitä voin tehdä, jos leikkaukseen tuleminen pelottaa?
Kerro peloistasi hoitohenkilökunnalle. Sano heille myös, miten haluat, että pelkoa käsitellään. Rauhoittaako sinua asioiden yksityiskohtainen läpikäyminen, vai haluatko olla mahdollisimman tietämätön tulevasta?
Olenko hereillä leikkauksen aikana?
Hoitavan nukutuslääkärin kanssa keskustelu ja sopiminen käytettävistä menetelmistä helpottavat jännitystä.
Jos sinut nukutetaan, untasi seurataan ja se säädellään riittävän syväksi. Tällöin hereillä oleminen leikkauksen aikana ei ole mahdollista.
Jos sinua ei nukuteta ja leikkaus tehdään johto- tai paikallispuudutuksessa, voit pyytää rentouttavaa lääkettä. Tällöin saat torkahdella ja nukkua toimenpiteen aikana.
Voinko tulla leikkaukseen, jos olen kipeänä?
Flunssaista potilasta ei pitäisi leikata. Tämä johtuu siitä, että terveellä ihmisellä on parhaat edellytykset toipua leikkauksesta. Nukutus ja puudutus voivat jopa pahentaa flunssan oireita.
Jos siis tunnet olosi flunssaiseksi, kerro siitä sairaalalle. He miettivät, mitä leikkauksen suhteen kannattaa tehdä. Lopullinen päätös riippuu täysin tilanteesta. Joskus leikkaus on välttämätön.
Haittaavatko ihollani olevat haavat?
Jos leikkausalueen kohdalla on naarmuja, haavoja, näppylöitä tai ihottumaa, kannattaa niistä mainita lääkärille ajoissa. Ihon rikkoutumiset nimittäin lisäävät leikkaushaavan tulehdusriskiä.
Tosin joskus leikattava sairaus saattaa liittyä ihon kuntoon, joten lopullisesti asia on ratkaistava potilaan ja lääkärin kesken.
Ihokarvojen poiston ja esimerkiksi navan puhdistuksen suhteen tulee toimia annettujen ohjeiden mukaan. Toimenpiteet tekee joko ammattilainen tai potilas itse.
Saanko syödä ja juoda ennen leikkausta?
Useimpia leikkauksia ennen pitää olla syömättä ja juomatta. Toimi siis saamiesi ohjeiden mukaan.
Milloin pääsen kotiin?
Toipuminen on hyvin yksilöllistä. Toipumisaika on myös verrannollinen toimenpiteen kestoon ja sen laajuuteen.
Periaate on, että sairaala ei ole hotelli. Pääset siis kotiin niin pian kuin mahdollista.
Kotiin lähdön edellytyksenä ovat ainakin seuraavat asiat:
1. Potilaalla ei ole voimakasta kipua tai pahoinvointia
2. Potilas pystyy juomaan tai syömään
3. Virtsaaminen sujuu ongelmitta
4. Potilaalla on aikuinen saattaja kotimatkalla ja seuranaan seuraavan vuorokauden ajan
5. Potilas on saanut jälkihoito-ohjeet suullisesti ja kirjallisesti
Voitko olla saattajani?
Leikkauspotilas tarvitsee usein apua normaalitoiminnoissa vielä sairaalasta kotiuduttuaankin. Päiväkirurgisen leikkauksen edellytys on, että potilaalla on aikuinen saattaja.
Pyydä siis lähimmäistäsi hakemaan sinua sairaalasta ja olemaan seuranasi ainakin ensimmäisinä päivinä leikkauksen jälkeen.
Mitä on edessä leikkauksen jälkeen?
Kuntoutumisaika, toimenpiteet ja toimintaohjeet annetaan potilaalle kirjallisina. Saat myös tiedon siitä, mihin voit olla yhteydessä, jos kaikki ei mene suunnitelmien mukaan. Päiväkirurgiselle potilaalle soitetaan vielä seuraavana päivänä, että hänellä on kaikki hyvin.
Hyödyllisiä linkkejä:
Potilasvakuutuskeskus
Kela
Kirjoittanut:
Johanna Nykopp
toimittaja
Tarkastanut:
Vesa Perhoniemi
Dos., lääkintöneuvos, hallinnollinen ylilääkäri, HYKS
Lähteet:
Mehiläinen
Terveyskirjasto
