Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ovat vaikeuksissa hallituksen kaavailemien leikkausten vuoksi. Hallituksen kehysriihessä järjestöiden leikkauksia korotettiin sadasta miljoonasta eurosta 130 miljoonaan euroon, mikä on kolmasosa koko sosiaali- ja terveysjärjestöiden avustussummasta. Avustuksia saa noin 800 sotealan järjestöä.
Jos kolmannes avustuksista lähtee, se koskee tuhansia sosiaali- ja terveysjärjestöiden työntekijöitä. Todennäköisesti järjestöt joutuvat lakkauttamaan esimerkiksi auttavia puhelimia, chateja ja leirejä.
– Suurimmat järjestöryhmämme ovat vammais- ja potilasjärjestöt. Leikkaukset rampauttavat niiden toimintaa. Käytännössä säästökuuri merkitsee sitä, että tukea otetaan pois yhteiskunnan heikoimmilta ja sairaimmilta, sanoo Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijan (SOSTE:n) pääsihteeri Vertti Kiukas .
Kiukkaan mukaan leikkaukset on tarkoitus toteuttaa niin, että ensi vuoden aikana leikataan 80 miljoonaa euroa ja vuoden 2027 loppuun mennessä loput 50 miljoonaa euroa.
Leikkaukset näkyvät jo kentällä niin, että moni järjestöissä toimiva etsii varmempaa työpaikkaa muualta.
– Valitettavasti menetämme lähtijöiden mukana paljon tärkeää asiantuntemusta.
Leikkausten kohdentaminen vielä auki
Kiukkaan mukaan vielä ei tiedetä, miten ja mihin leikkaukset kohdennetaan.
– Toivon, että sosiaali- ja terveysministeriö ottaa rahoittajana asiaan kantaa. Mielestäni juustohöylämalli, jossa kaikilta otetaan vähän, ei ole oikea ratkaisu, koska se aiheuttaa liikaa paineita ja yt-neuvotteluja kentällä.
Kiukkaan mukaan järjestöiden on ollut tarkoitus hakea rahoitusta uutta toimintaa varten, mutta leikkaukset kaventavat nyt mahdollisuuksia toiminnan laajentamiselle.
– Emme voi myöskään lähteä siitä ajatuksesta, että emme koskaan enää rahoita uutta toimintaa, jotta voimme säilyttää kaikki nykyiset toiminnot.
Järjestöiden määrä kasvaa
Kiukkaan mukaan sosiaali- ja terveysalan kentälle tulee jatkuvasti uusia järjestöjä, jotka ovat aiempaa tarkkarajaisempia. Esimerkiksi kun ennen oli vain syöpäyhdistys, niin nyt on erikseen yhdistys esimerkiksi eturauhassyövälle tai rintasyövälle. Myös sosiaalipuolella yhdistysten määrä on kasvanut. Kun ennen kuuluttiin esimerkiksi Mannerheimin lastensuojeluliittoon, niin nyt kuulutaan muun muassa sateenkaariperheisiin, adoptioperheisiin tai yhden vanhemman perheisiin.
Avustuksen osuus järjestöiden budjetista vaihtelee paljon. Jos järjestöllä on omaa maksullista palvelutoimintaa, kuten päivähoitoa tai päihdehuoltoa, niin avustusrahoituksen osuus on pienempi.
– Järjestöiden toiminnalla on tärkeä ennalta ehkäisevä merkitys, mikä heikkenee, kun valtion tukea leikataan. Pelkään, että tämä kasvattaa hyvinvointialueiden paineita ja kustannuksia, painottaa Kiukas.
Juttu on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
