Maskit ovat herättäneet koronatilanteessa tunteikasta keskustelua. Mistä on kyse?
Kysyimme asiaa Turun yliopiston psykologian professori Christina Salmivallilta.
Keväällä Salmivalli edusti käyttäytymistieteitä valtioneuvoston asettamassa koronaan liittyvässä tiedepaneelissa ja oli sen puheenjohtaja.
”Maskien käyttö on asia, joka koskettaa ihan jokaista. Jokaisen tulee ottaa kantaa ja tehdä ratkaisuja sen suhteen, miten itse toimii. Toisaalta muiden ihmisten maskin käyttö siellä, missä itse liikumme, esimerkiksi julkisen liikenteen välineissä, koskettaa meitä myös, koska tällä hetkellä näyttää siltä, että maski suojelee nimenomaan kanssaihmisiä pikemmin kuin maskin kantajaa itseään tartunnoilta.
Siksi tässä helposti lähdetään myös moraalisiin pohdintoihin ja kannanottoihin.
Edellä kuvatuista syistä on selvää, että maskisuosituksia seurataan erityisen tarkasti, kun halutaan ymmärtää, miten tulisi toimia. Maskien kohdalla uutta tietoa on saatu vähitellen, ja julkisuudessa on siksi esitetty eri ajan hetkinä erilaisia näkemyksiä maskien hyödyllisyydestä. Jopa samallakin ajan hetkellä on esitetty erilaisia näkemyksiä. Tämä tietysti on omiaan herättämään keskustelua.
Varmaan kyse on vähän siitäkin, kun tutkimustiedon perään kysellään, että ihmiset eivät ihan hahmota tieteellisen tiedon luonnetta. Se kertyy vähitellen, se korjaa itse itseään ja yksittäinen tutkimus ei kerro koko totuutta.
On myös huomattavissa, että media syventää tätä ristiriitaa ja saa siten aikaan tunteikasta keskustelua. Halutaan nostaa esille erimielisyyksiä ja ristiriitaisia näkemyksiä silloinkin, kun niitä ei oikeasti ole. Valtioneuvoston tiedepaneelin, jota itse vedin, kerrottiin moneen kertaan mediassa suositelleen maskien käyttöä, mutta tosiasiassa me emme tehneet mitään suosituksia, eikä se ollut tehtävämmekään.”
Minna Pihlava
Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
