Missä munuaiset sijaitsevat?
Ihmisellä on kaksi munuaista ja ne sijaitsevat selkärangan molemmin puolin, alimpien kylkiluiden alla. Munuaiset muistuttavat ulkonäöltään papua.
Ne ovat noin 12 senttimeriä pitkät ja painavat 160 grammaa.
Munuaisesta voidaan erottaa kuorikerros, ydinkerros ja munuaisallas.
Munuaiset poistavat kehosta nestettä ja kuona-aineita
Yksi munuaisten tehtävistä on poistaa kehosta ylimääräistä nestettä, suoloja ja kuona-aineita. Ne myös poistavat lääkkeiden aineenvaihduntajäämät.
Munuaisten läpi kulkee noin neljäsosa ihmisen verimäärästä.
Virtsa muodostuu munuaisissa
Virtsa muodostuu munuaisten kuorikerroksessa. Munuaisen ydinkerros säätelee sen määrää ja laatua.
Munuaiset suodattavat kehon nesteistä niin sanottua ensivirtsaa noin 180 litraa vuorokaudessa, mutta suurin osa siitä imeytyy takaisin kehoon ja varsinaista virtsaa muodostuu 1-2 litraa vuorokaudessa.
Munuaiset erittävät hormoneja
Munuaiset erittävät hormoneja, joista tärkeimmät ovat erytropoietiini (EPO) ja reniini.
Munuaisissa kehittyvää erytropoietiinia tarvitaan punasolujen muodostusta varten.
Munuaisten vajaatoiminnassa munuaiset eivät tuota tarpeeksi erytropoietiinia ja potilas kärsii anemiasta. Tällöin punasoluja tai punasolujen sisältämää hemoglobiinipitoisuutta on liian vähän veressä.
Munuaisissa muodostuu myös reniiniä.
Reniinihormoni on tärkeä verenpaineen säätelyssä. Munuaisten vajaatoiminnassa munuaiset eivät tuota tarpeeksi reniiniä, jolloin verenpaine nousee.
Munuaisten monet tehtävät
Munuaiset säätelevät myös elimistön happo-emästasapainoa ja osallistuvat D-vitamiiniaineenvaihduntaan.
Munuaisissa D-vitamiini muuttuu aktiiviisen muotoon ja vaikuttaa tätä kautta muun muassa luustoon.
Munuaisten vajaatoiminta
Munuaisten vajaatoiminnassa munuaiset eivät selviydy tehtävistään.
Munuaisten vajaatoiminta kehittyy yleensä hitaasti ja sen takana on muita hoitamattomia tauteja. Useimmiten tauti etenee hitaasti vuosien mittaan.
Väsymys, suorituskyvyn lasku, suonenvedot, levottomat jalat ja turvotus voivat olla munuaisten vajaatoiminnan oireita. Mikään näistä oireista ei kuitenkaan yksittäisenä liity välttämättä munuaisten vajaatoimintaan.
Pidemmälle edenneessä munuaisten vajaatoiminnassa oireita ovat ihon kutina, ruokahaluttomuus, pahoinvointi ja painonlasku.
Munuaisten vajaatoiminta voi johtua esimerkiksi diabeteksestä tai munuaisten sairauksista.
Munuaisten vajaatoimintaa hoidetaan hidastaen taudin etenemistä, korjaamalla aineenvaihdunnan häiriöitä ja hoitamalla oireita.
Äkillinen munuaisten vajaatoiminta
Munuaisten vajaatoiminta voi olla myös äkillistä, jolloin munuaisten toiminta huononee äkisti muutamien päivien kuluessa.
Tämä voi johtua monista eri syistä, kuten nestehukasta, liian matalasta verenpaineesta, pitkittyneesteä oksentelusta ja/tai ripulista, sydämen vajaatoiminnasta tai vakavasta infektiosta.
Äkillinen munuaisten vajaatoiminta on useasti iäkkäiden monisairaiden potilaiden tauti.Myös erilaiset munuaisten sairaudet voivat johtaa äkilliseen vajaatoimintaan. Esimerkiksi eturauhasen suurentuminen miehillä voi johtaa virtsan kerääntymiseen rakkoon ja virtsaumpeen, mikä vaurioittaa munuaisten toimintaa.
Äkillinen munuaisten vajaatoiminta hoidetaan yleensä sairaalassa.
Dialyysi korvaa osittain munuaisten toimintaa
Jos lääkehoidolla tai ruokavaliohoidolla ei pystytä hoitamaan munuaisten vajaatoiminnan aiheuttamia vaurioita, aloitetaan yleensä dialyysihoito.
Dialyysihoito voidaan tehdä kotona tai hoitoyksiksikössä. Nykyään tarjolla on erilaisia dialyysimuotoja, joista voidaan valita potilaalle sopivin.
Dialyysihoidon kanssa voi elää normaalia elämää.
Munuaisen siirto pelastaa hengen
Joskus munuaistensiirto on tarpeen.
Useimmiten munuainen saadaan tuntemattomalta aivokuolleelta henkilöltä, mutta myös täysi-ikäinen voi luovuttaa toisen munuaisen läheiselleen.
Munuaisen siirtoon on pitkät jonot, noin 1,5-2 vuotta, sillä oikean luovuttajan löytyminen kestää aikansa.
Luovuttajan ja vastaanottajan veriryhmä ja kudostyypit täytyvät olla sopivat keskenään.
Suomessa tehdään vuosittain noin 250 munuaisten siirtoa.
Onnistuneen munuaisten siirron jälkeen voi elää normaalia elämää.
Munuaisten siirtoon liittyy kuitenkin aina hyljintäriski, koska siirrännäinen on toisen ihmisen kudosta. Tämän vuoksi siirteen saanut joutuu käyttämään lääkitystä lopun elämänsä.
Jos munuaisten siirto ei onnistu toivotulla tavalla, voidaan palata dialyysihoitoon tai odottaa uutta munuaissiirettä.
Näin suojaat munuaisiasi
Terveelliset elämäntavat suojaavat myös munuaisia.
Muista siis nämä:
- harrasta säännöllisesti liikuntaa
- vältä liiallista suolan käyttöä
- älä tupakoi
- tarkkaile verenpainettasi
- vältä ylipainoa
- jos kärsit kohonneesta verenpaineesta tai diabetekseste, hoida sairauksia hyvin
- jos olet ikääntynyt tai sairastat munuaissairautta, vältä tulehduskipulääkkeitä
Lähteet: Munuais- ja maksaliitto sekä Terveyskirjasto
