Minnesota-hoidossa alkoholistia autetaan vähitellen näkemään juomisensa seuraukset. Terapiaryhmiä vetävät toipuneet alkoholistit, joilla on hoidon ideologian mukaan syvin asiantuntemus alkoholismista.
– Minnesota-hoito perustuu todellisuusterapiaan. Hoidamme alkoholismia sairautena, mutta emme paikkaa alkoholin käytön seurauksia. Alkoholisti on vastuussa toipumisestaan, ei sairastumisestaan, toteaa päihdeterapeutti, Minnesota-hoito Oy:n toimitusjohtaja Olli Alho.
Hoito eroaa muista Suomessa käytetyistä hoitomenetelmistä siinä, että kaikki työntekijät ovat toipuneita alkoholisteja. Erilaista on myös se, että Minnesota-hoidossa ei puhuta alkoholin kohtuullisesta käytöstä.
– Alkoholin kohtuullista käyttöä ei yksinkertaisesti ole olemassa alkoholistille. Minnesota-hoidon läpikäyneistä henkilöistä 90 prosenttia elää tänä päivänä raitista elämää, Alho tähdentää.
Lääkäri voi tehdä lähetteen
Hoitoon tulevat käyvät ensin yksityisen yleislääkärin tarkastuksessa. Lääkäri varmistaa, että henkilö on sellaisessa psyykkisessä ja fyysisessä kunnossa, että voi ottaa osaa hoito-ohjelmaan. Lääkäri myös selvittää, käyttääkö potilas psyykenlääkkeitä tai suonensisäisiä huumeita, ja suunnittelee ohjelman niiden käytön lopettamiseksi.
– Olemme käyttäneet samoja lääkäreitä lähes kaksikymmentä vuotta, sillä pitkä kokemus antaa hyvän tuloksen. Suoranaisesti alkoholismista johtuvat hoidon tarpeet hoidetaan perushoidon aikana tällä tavoin.
– Jos Minnesota-hoidon jälkeen tarvitaan konsulttiapua, meidän lääkärimme ovat käytettävissä, Alho mainitsee.
Terveyskeskuslääkäri voi tehdä lähetteen Minnesota-hoitoon. Jos potilaalla on lääkärin tai kotikunnan päihdehoidon antama lähete, hänellä on mahdollisuus saada Kelalta matkakorvauksia jatkohoidossa.
– Suurin osa potilaista maksaa hoidon itse. Kela ei korvaa hoitomaksua, mutta Kelalta on mahdollisuus saada perushoidon aikaisesta sairauslomasta korvaus. Tässä kuitenkin Kelan eri aluekonttoreilla hyvin erilainen käytäntö, joiden perusteisiin emme ole saaneet kattavaa selvitystä.
Läheisten hoito yhtä tärkeää
Kuukauden kestävän perushoitojakson aikana potilaat pohtivat ryhmissä, miten alkoholin käyttö on vaikuttanut perheeseen, työhön, parisuhteeseen ja sukulaisiin.
– Yhtä tärkeää on hoitaa päihderiippuvaisen perhettä. Potilaan puoliso, yli 12-vuotiaat lapset sekä vanhemmat ja sisarukset kertovat hänelle, miltä tuntuu elää alkoholistin kanssa. Keskusteluissa käydään läpi pettymykset, epätoivo ja riittämättömyyden tunteet, jotka ovat syntyneet turhista auttamisyrityksistä, Alho kertoo.
Toipuvat alkoholistit käyvät yhdentoista kuukauden ajan ryhmäistunnoissa viikoittain. Myös läheiset ottavat osaa ryhmiin. Eri puolilla Suomea toimivat jatkohoitoryhmät ovat itseohjautuvia, ja ne raportoivat Lapuan Minnesota-hoitokeskukselle.
Alho muistuttaa, että työnantajan ja työtovereiden täytyisi uskaltaa puuttua alkoholiongelmiin.
– Puuttuminen on ystävänpalvelus ihmiselle, joka ei ymmärrä omaa tilannettaan.
Minnesota-hoito kehitettiin Yhdysvalloissa 65 vuotta sitten. Suomessa hoitoa on annettu vuodesta 1993.
Ulla Toikkanen
toimittaja
Kuva: Panthermedia
Julkaistu Lääkärilehdessä 43/12.
