Potilaan Lääkärilehti keräsi tietoa äkillisestä toispuoleisesta näönmenetyksestä.
1. Tavallisin äkillisen toispuoleisen näönmenetyksen syy on valtimotukos.
2. Termiä amaurosis fugax käytetään tilasta, jossa toisen silmän näkökyky häviää kohtauksellisesti, mutta palautuu normaaliksi. Termi on yksinkertaistava, sillä usein näkökyky ei häviä täysin, ja potilaat voivat raportoida hyvin monenkirjavia silmän aistimuksia.
3. Vaikka amaurosis fugax liitetään verkkokalvon valtimotukoksiin, se voi olla ensioire myös koko silmän iskemiasta (kudoksen hapenpuute) ja ennakoida laskimopuolen verenkiertohäiriötä.
4. Tilojen varhainen toteaminen ja hoito voi parantaa potilaan ennustetta ja edesauttaa näön säilymistä. Tämän takia toispuoleisen näönmenetyksen syy on selvitettävä heti.
5. Amaurosis fugaxin ilmaantuvuudeksi väestössä on arvioitu 7,4/100 000 (miehillä 8,6/100 000, naisilla 6,2/100 000), ja huippu saavutetaan 70 ikävuoden paikkeilla.
6. Jopa vajaassa puolessa tapauksista on raportoitu jokin kohtausta välittömästi edeltävä laukaiseva tekijä, kuten fyysinen rasitus, asennonvaihdos, kylmälle altistuminen tai stressi.
7. Amaurosis fugax voi ilmetä joko näkökentän täydellisenä mustenemisena (”black out”), valkenemisena (”white out”), tai harmaan eri asteina. Näön menetys ei aina ole täydellinen; erään tutkimuksen varsin nuoressa potilasaineistossa toispuoleinen näönmenetys oli täydellinen vain 48 prosentilla.
8. Äkillisessä verkkokalvon keskusvaltimotukoksessa näkö voidaan yrittää pelastaa ensimmäisen vuorokauden aikana, ja siksi potilas tulee lähettää välittömästi silmätautien päivystykseen. Ensiapuna silmän verenkierto yritetään palauttaa ”elvyttämällä” silmää, jolloin tulppa voi siirtyä keskusvaltimosta valtimohaaraan ja osa retinasta pelastuu.
9. Silmän elvytyksessä silmää painetaan nyrkillä tai sormenpäillä luomien läpi voimakkaasti 10 sekuntia kerrallaan sitten äkillisesti hellittäen 15 minuutin ajan.
10. Muita näönmenetyksen syitä voivat olla:
➤ Verkkokalvon irtauma (näköhäiriöitä tietyssä kohdassa näkökenttää).
➤ Lasiaisverenvuoto (aistitaan usein nokisateena tai päätä liikuteltaessa heiluvina varjoina riippuen vuodon määrästä).
➤ Takalasiaisen irtauma (näköhäiriöitä tietyssä kohdassa näkökenttää).
➤ Retinaalinen migreeni (välkehtivät näkökentän puutokset, sahalaidat, liikkuvat värit, jotka potilas aistii myös silmän kiinni ollessa).
➤ Näköhermon tulehdus (näöntarkkuuden heikkenemisen lisäksi väri- ja kontrastierottelun häiriöt ja liikkeessä ilmenevät valonvälkähdykset).
➤ Sulkukulmaglaukoomakohtaus (sarveiskalvon turvotus aiheuttaa haloja eli sateenkaarirenkaita valojen ympärillä näön hämärtymisen lisäksi).
Lähde:
Lääkärilehti 20/14
Hetkellinen toispuoleinen näönmenetys
Jukka Putaala, Petra Ijäs, Paula Summanen, Lauri Soinne
Tarkastanut:
Jukka Putaala
dosentti, neurologian erikoislääkäri
HYKS, neurologian klinikka ja Helsingin yliopisto, neurotieteiden osasto
Kirjoittanut:
Johanna Nykopp
toimittaja
Kuva:
Panthermedia
