Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä aloitti alaan tutustumisen perushoitajana. Nyt hän puolustaa siihen kohdistuvia leikkauksia.
Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylän työhuoneen sivupöydällä on pikkuinen nalle, jonka sinisessä paidassa lukee valkoisella ”kiitos”.
Kauniita ajatuksia herättävä lahja ministerille, jonka pestistä ei muuten juuri kiitosta heru.
– Se muistuttaa minua siitä, mikä on oleellista. Sain sen, kun olin puhujana Lastenklinikan kummien tilaisuudessa, Mäntylä kertoo.
Muistutus voi olla tarpeen ministerin iltapäivässä. Ohjelmassa on oman hallinnonalan talousarvioesityksen käsittely eduskunnassa. Luvassa on tiukkaa kritiikkiä hallituksen säästöistä, kuten eläkeläisten asumistuen leikkauksesta.
Kun Mäntylä oli kansanedustaja, hän jätti kirjallisen kysymyksen vanhusten vuokrien korotuksista.
Nyt hänellä on alan kirstunvartijan rooli.
Sote kohti maalia
Sosiaali- ja terveysministeriön lokakuun tiedotuslistalla on jälleen kerran sote-uudistus. Ministeriön on tarkoitus kertoa linjaukset itsehallintoalueiden määrästä.
Haastattelun ajankohtana työ on vielä kesken, eikä Mäntylä halua puhua linjauksista mitään.
– Voin vakuuttaa, että sote viedään tämän kauden aikana maaliin.
Mäntylä on mukana uudistuksen valmistelussa, mutta sen vetäminen on peruspalveluministeri Juha Rehulan työsarkaa ja hän on asiassa myös puhemiehenä. Mäntylä astuu kehään siinä vaiheessa, kun aletaan ruotia monikanavaista rahoitusta. Pohjatyö on jo käynnissä.
– Yksi osa sitä on, että käymme asumisperusteisen sosiaaliturvajärjestelmän hyvin tarkkaan läpi ja haemme kipukohtia, jotka vaikuttavat esimerkiksi työnteon kannustavuuteen. Sillä on oma heijastumansa monikanavaisen rahoituksen purkamiseen.
”Meillä ei ole pohjatonta kaivoa”
Sosiaaliturva liittyy myös turvapaikanhakijakysymykseen. Se on Mäntylän mukaan noussut ministeriön tärkeimpien tehtävien joukkoon, oikeastaan ykköseksi.
Hän kantaa huolta siitä, että turvapaikanhakijoiden huomattava määrä koettelee sosiaaliturva- ja palvelujärjestelmän kantokyvyn rajoja.
– Tulee olemaan taloudellisesti erittäin merkittävä asia, jos emme pysty esimerkiksi puuttumaan siihen, minkä verran sosiaaliturvaa maksetaan ja millä perusteella. Meillä ei ole pohjatonta kaivoa, josta ammentaa rahaa. Taloudelliset realiteetit tulevat yksinkertaisesti vastaan.
Mäntylän mukaan tarvitaan selvä linja siitä, mitä haasteita asiassa on ja miten niihin valmistaudutaan. Monisyisen ongelman ratkaisu vaatii toimintaa myös kansainvälisesti ja EU:n tasolla.
Sairaalassa tarvitaan kaikkia
Yksi hallituksen leikkauskohteista ovat sairausvakuutuskorvaukset. Niistä aiotaan napsaista 78 miljoonaa euroa. Summa oli alun perin pienempi.
– On mahdollista, että tämä lisää painetta julkisen sektorin puolelle. Nyt päätös on tehty, ja sen mukaan mennään. Tietysti sitäkin tärkeämpää on, että sote-järjestämislainsäädäntö saadaan pian eteenpäin. On selvää, että jatkossakin yksityiset toimijat ovat tärkeä osa järjestelmää, Mäntylä muotoilee.
Hänellä on omakohtaista kokemusta sekä yrittäjyydestä että työskentelystä julkisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Hän valmistui perushoitajaksi vuonna 1995.
Sairaalan hän muistaa hektisenä työpaikkana.
– Se on niin omanlaisensa työyhteisö. Ei ole jäänyt mitään tunnetta, että en olisi viihtynyt. Työ on äärettömän tärkeää, tekee sitä kuka vain. Siellä tarvitaan kaikkia.
Puolueessa kuohuu
Hanna Mäntylä haluaa tulla sinutelluksi ja puhuu rauhallisesti, mutta jämäkästi. Vaikutelma on helposti lähestyttävä ja tuttavallinen.
Tästä on varmasti ollut apua viime kevään eduskuntavaaleissa. Lähes joka kymmenes äänestäjä Lapin vaalipiirissä kirjoitti äänestyslappuun Mäntylän numeron.
Nyt perussuomalaisten kannattajien keskuudessa on vahvaa tyytymättömyyttä. Turvapaikanhakijakriisi ja Kreikan tukipaketti ovat virittäneet vaatimuksia hallituksesta lähtemisestä.
– Ymmärrän kenttää ja jäseniämme. Varsinkin turvapaikanhakija-asia näyttäytyy varmasti sellaisena, että mitään ei tapahdu ja asiat vain junnaavat paikoillaan. Valitettavasti viikossa ei ole mahdollista saada lakiesitystä ulos, puolueen toisena varapuheenjohtajana toimiva Mäntylä sanoo.
Myös hallituksen pienituloisiin kohdistuvat leikkaukset ovat herättäneet närää. Leikkaukset tuntuvat Mäntylästäkin välillä hyvin vaikeilta.
– Kun hallituksessa ollaan, silloin ollaan sitouduttu hallitusohjelmaan. Tunnustan, että olen viettänyt säästöpäätösten takia unettomia öitä. Mietin paljon vaikutuksia ja sitä, pystyykö niitä lieventämään, etteivät ne iskisi niin rajusti kenenkään arkeen ja selviytymiseen.
– Niin kauan kuin pystyy elämään itsensä ja omien periaatteidensa mukaan, niin kyllä työtään pystyy tekemään. Tavoite täytyy pitää kirkkaana mielessä. Jos vaikeita päätöksiä ei tehdä nyt, meillä on paljon pahemmat leikkaukset edessä. Sitä minä en halua.
Politiikka kutsui
Sosiaalityön opinnot Lapin yliopistossa jäivät kesken, kun politiikka kutsui. Mäntylä huomasi, että sosiaalialalla on hiljaisuuden kulttuuri, josta ei nouse paljoakaan keskustelua. Avuntarvitsijoiden äänen pitäisi päästä kuuluviin.
Mäntylälle oli alusta alkaen selvää, että perussuomalaiset on hänen puolueensa.
– Koin, että he tekivät politiikkaa uudella tavalla. He puhuivat myös asioista, joista ei ollut totuttu puhumaan, ja niiden oikeilla nimillä. Vierastan poliittista retoriikkaa.
Kolmen ässän hallitus on nyt työskennellyt puolisen vuotta. Sosiaali- ja terveysministerin arvio hallitusyhteistyöstä on pelkästään kehuva, samoin pääministeri Sipilän johtamistavasta.
– Hän tekee selvät tavoitteet ja on päämäärätietoinen ja vahva, mutta myös kuuntelee.
Itse Mäntylä haluaa olla johtaja, joka vie asioita eteenpäin eikä aseta itseään toisia tärkeämpään asemaan. Ministerin työhön hän ei ollut ladannut odotuksia.
– Lähdin avoimin mielin. Vaadin itseltäni paljon, ja on tärkeää, että tiedän asioiden taustat laajasti. Helpot ratkaisut eivät kelpaa.
Entä onko perussuomalaisten kärkinaisella poliittisia esikuvia?
– Ei ehkä, mutta on tiettyjä ihmisiä, joita ihailen. Omat vanhemmat, niinkin kliseisesti. He opettivat, että koskaan ei saa antaa periksi. Pitää olla valmis tekemään työtä kuin työtä ja kantaa vastuu yhteiskunnalle.
Kirjoittanut:
Miia Soininen
toimittaja
Kuva: Mikko Käkelä
Julkaistu Lääkärilehdessä 43/2015.
Lue myös: Ministeri Rehula: Tää on mun juttu
