Lääkäriliiton politiikkatoimialan johtaja Heikki Pärnänen pettyi lukiessaan sote-uudistuksen keskeiset linjaukset.
– Sen perusteella, mitä sosiaali- ja terveysministeriö on tähän mennessä julkistanut, uudistus hukkasi käytännön tavoitteensa. Sote-alueiden vaatima hallinto lisää byrokratiaa, eli hallintohimmeli vahvistuu, Pärnänen pahoittelee.
Hän ei usko järjestämis- ja tuottamisvastuun erottuvan riittävän selkeästi, vaikka hallitus sitä lupaili.
– Sote-alueille tulee järjestämisvastuun rinnalle myös tukipalvelujen tuottamisvastuuta. Joillekin kunnille ja kuntayhtymille annettava tuottamisvastuu puolestaan sisältää vahvasti järjestämisvastuun elementtejä. Silti yksittäiset kunnat eivät saa vapautta järjestää omaa terveydenhuoltoaan vaikkapa ulkoistamalla, mikä heikentää kuntien itsemääräämisoikeutta, arvioi Pärnänen.
Räty: Kunta ei päätä ulkoistuksista yksin
Sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty (kok) ymmärtää kritiikin. Hänkin olisi suonut näkevänsä sote-uudistuksessa jo nyt isompia harppauksia ja etenkin tuottamisvastuun laajempaa jakautumista, eli vastuu olisi saanut jakautua myös yksityisille yrityksille julkisten toimijoiden rinnalla.
– Kansallisia uudistuksia on tehtävä parlamentaarisessa valmistelussa, jossa joudutaan tekemään kompromisseja. Nyt järjestämis- ja tuottamisvastuut on kuitenkin riittävissä määrin erotettu toisistaan, Räty arvioi.
Hän painottaa myös, että sote-uudistus ei estä ulkoistuksia, mutta tulevaisuudessa niistä ei päätä yksin kunta.
– Sote-alue voi järjestämispäätöksessään vaikkapa budjetoida ulkoistuksiin tietyn rahamäärän tai päättää palvelusetelin käytön laajuudesta.
Hallitus lupasi myös kansalaisille monipuolisempaa palvelua. Heikki Pärnänen pelkää, että kelpuuttamalla vain julkiset toimijat tuottajiksi hallitus kaventaa kansalaisten valinnanvapautta. Perus- ja lähipalvelut saattavat karata aina vain kauemmaksi.
Laura Räty sanoo kannattavansa ns. Ruotsin mallia, jossa raha seuraa potilasta.
– Erityistason sairaanhoitopalvelut varmasti tulevat keskittymään, koska sekä osaajat että varat ovat rajalliset. Ruotsin malli toisi varmasti lähi- ja peruspalveluita myös sinne, missä niitä ei ole tai mistä ne uhkaavat kadota.
Synnyttää voi siis pidemmän matkan päässä, mutta neuvola tarvittaisiin mahdollisimman lähelle.
Lääkärit mukaan päätöksiin
Hyviä puolia hakiessaan Heikki Pärnänen mainitsee valtion ohjauksen vahvistumisen. Sosiaali- ja terveysministeriöön perustetaan sote-neuvottelukunta ja ohjausyksikkö.
Byrokratiaa nekin tosin lisäävät, mutta kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun turvaamiseksi kansallisen ohjauksen on oltava nykyistä tiiviimpää.
Tästä Laura Räty on samaa mieltä Heikki Pärnäsen kanssa.
Lisäksi Räty muistuttaa, että sote-alueille tulee kasautumaan paljon valtaa niin virkamies- kuin luottamushenkilöportaaseen. Räty kutsuu lääkäreitä mukaan tähän prosessiin. Omaa osaamista kannattaa nyt laajentaa myös hallinto- ja johtamistehtäviin.
Räty on itse valinnut hallinnon ja politiikan, mutta tunnustaa kliinikon uran jättämisen yhä joskus kirpaisevan.
– Olen silti varma, että sekä tässä ministerin pestissä että aiemmin Helsingin kaupungilla lääkärin koulutuksesta ja kokemuksesta on suuri hyöty. Olen katsonut terveydenhuoltoa ja elämää pienistä ja suurista yksiköistä – myös Kehä III:n ulkopuolella. Suomi on siellä ihan erilainen, mikä on tärkeää pitää aina mielessä, hän sanoo vakavana.
Kirjoittanut:
Ulla Järvi
toimittaja
Kuva:
Sami Perttilä
