Tuoreen sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilan (ps) pöydällä on Oma aika -lehti. Voisi olettaa, että liikkuvaan sote-junaan hypänneellä ministerillä ei ole paljon aikaa sen lukemiseen.
– Politiikka on ammatinvalintakysymys, Mattila sanoo ja hymyilee kameralle.
Pirkko Mattila tarttui ministeriön ohjaksiin yllättäen, kun Hanna Mäntylä jätti tehtävän henkilökohtaisista syistä.
Mattilalla on puoluetaustan lisäksi muutakin yhteistä edeltäjänsä kanssa. Molemmilla on työkokemusta sosiaali- ja terveydenhuollon ruohonjuuritasolta. Mattila on työskennellyt kymmenen vuoden ajan anestesiasairaanhoitajana OYS:ssa, Mäntylä oli perushoitaja.
Mattilan mukaan ministeripestin alku on ollut vauhdikas. Työlistan akuutista päästä löytyvät muun muassa sote-uudistus ja perustulokokeilu.
Kysytäänpä, mitkä ovat ministerin näkemykset yhdestä sote-uudistuksen puhutuimmista teemoista, valinnanvapaudesta. Ovatko ajatukset samoilla linjoilla lääkärien kanssa?
"Jaan saman huolen"
Lääkäriliiton maaliskuussa tekemän kyselyn mukaan lääkärit katsovat, että valinnanvapauden lisääntyminen parantaa hoidon laatua ja saavutettavuutta. Toisaalta vain vähemmistö uskoo, että se kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja tai auttaa pitämään kustannukset kurissa.
– Jaan saman huolen valinnanvapaudesta. Kustannusten hallinta ja terveyserojen kaventaminen ovat tavoitteita, ja lääkärien sanoma ja sen perusteet täytyy ottaa vakavasti tarkasteluun. Heillä on ammatin tuomaa näkemystä, Mattila sanoo.
– Kustannusten hallintaan liittyen olen miettinyt, kuinka laajaa valinnanvapautta pystymme hallinnoimaan kohtuudella, että se ei mene ihan mahdottomaksi. Minulla on varovaisuusperiaate valinnanvapauteen.
Mattila toteaa, että monituottajamallia on jo käytetty, ja yksityisistä palveluntuottajista ja kolmannesta sektorista on hyviä kokemuksia.
– Mutta kuinka äkkiä valinnanvapautta voidaan laajentaa? Mieluummin varovaisesti kuin kertaheitolla. Tämä on henkilökohtaista ajatteluani. Tietysti lainsäädäntö muodostuu sitä kautta, että ministeriö valmistelee ja kaikkia sidosryhmiä ja asiantuntijoita kuullaan.
Mattilan mukaan maakuntahallinnossa on paljon yhtäläisyyksiä kuntahallintoon, mutta valinnanvapaudesta ei ole kokemusta samalla tavalla.
– Varovaisuudesta huolimatta haluan myös nähdä, että valinnanvapaus on hallitusohjelmassa sovittu ja sille on haluttu antaa positiivinen vire. Sillä nimenomaan pystytään tekemään jotakin paremmin sosiaali- ja terveydenhuollossa.
Ministerillä on oma suosikkinsa valinnanvapaudesta tehdyistä malleista, mutta valmistelun keskeneräisyyden takia hän ei puhu asiasta enempää.
Maakunnilla näytön paikka
Pirkko Mattila kertoo puhuvansa aina mielellään siitä, miten terveyskeskukset ja peruskoulu ovat kaventaneet terveyseroja ja lisänneet sekä yhteiskunnallista että alueellista tasa-arvoa.
Sote-uudistukselta hän haluaa, että alueellisesti kattava perusterveydenhuolto ja korkeatasoinen erikoissairaanhoito säilyvät.
– Odotan sitä, että perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa päästään integraatioon. Ja myös sitä, että sosiaalityötä integroidaan ja palveluketjuja tehostetaan.
Maakuntien määrästä taitettiin tiukasti peistä, ja nyt lähdetään liikkeelle 18:lla. Mattilan mukaan maakunnat näyttäkööt, mihin pystyvät.
– Voi olla, että jokin maakunta kriisiytyy ja liittyy osaksi suurempaa. Mutta toisaalta pienimmät voivat selvitä myös yhteistyön kautta. Kainuu ja Keski-Pohjanmaa ovat tehneet yhteistyötä isompien kanssa jo nyt.
Mattila on todennut jo aiemmin, että ulkomaisessa omistuksessa olevien yhtiöiden hyötyminen sote-uudistuksesta kaipaa periaatteellista keskustelua.
Hänen mukaansa yrityselämässä on ollut nähtävissä aggressiivista verosuunnittelua ja tiettyä markkinaliberalismia.
– Kuinka se istuu julkiseen peruspalvelujen tuottamiseen, ja kuinka pitkälle terveys voi olla bisnestä, kun se tapahtuu meidän mallillamme? Mattila kysyy.
Jakautuminen huolettaa
Uusi ministeri pääsi heti tehtävään astuttuaan budjettiriiheen. Säästöjen toteuttaminen ei ole Mattilalle aina mieluista, mutta hän painottaa sitoutuvansa hallitustyöskentelyyn.
Ikävimmältä hänestä tuntuu, kun indeksitarkistuksia jätetään tekemättä.
– Ne vaikuttavat siihen, mitä ihmiselle viivan alle jää. En näe hyvänä sosiaaliturvamme sopeuttamista, niin kuin nätisti sanotaan. Toivon vain, että siinä on oikeudenmukainen valmistelu. Säästämisessä tulee aina jossakin raja vastaan.
Mattila kertoo hätkähtäneensä miettimään, että Suomi on ollut taantumassa jo kohta kymmenen vuoden ajan. Hän muistuttaa, että talous vaikuttaa aina hyvinvointiin.
– Täytyy seurata yhteiskunnallista keskustelua, leipäjonoja sekä hyvinvointi- ja pahoinvointimittareita. Tasavallan presidentti oli huolissaan jakautumisesta. Minäkin olen huolissani siitä.
– Mikään ihmisen rakentama malli ei ole täydellinen, mutta jos katsotaan maailmaa, niin monessa asiassa kärjessä ovat Pohjoismaat. On jotain, mitä emme ole tehneet kauhean huonosti.
Ministeriksi kuntapolitiikan kautta
Pirkko Mattila on onnellinen siitä, että hänellä on ollut mahdollisuus tehdä monenlaisia töitä elämänsä aikana. Hoitotyössä tulivat tutuiksi niin päivystysleikkausosasto kuin hoitajien kouluttaminenkin. Yhteistyö lääkärien kanssa oli mukavaa ja opettavaista.
Mattila katsoo, että alan kokemuksesta on hyötyä nykyisessä työssä. Asioihin perehtyminen on helppoa ja nopeaa.
– Olen kasvanut ministeriksi kuntapolitiikan kautta. Ei paha sekään.
Hallituksen riveissä on Mattilan mukaan hyvin erilaista työskennellä kuin eduskunnassa.
– Eduskunta on poliittisen puhunnan ja debatin paikka. Tällä hetkellä on tietyllä tavalla ikäväkin sinne, mutta eihän tällaisesta tilaisuudesta kieltäydytä, jos se sattuu kohdalle.
Kuka Pirkko Mattila?
› Sosiaali- ja terveysministeri
› IKÄ: 52
› KOTIKUNTA: Muhos
› KOULUTUS: Filosofian maisteri (kulttuurimaantiede), anestesiasairaanhoitaja ja opettaja
› AIEMPIA TEHTÄVIÄ:
– Perussuomalaisten kansanedustaja vuodesta 2011
– Hallintovaliokunnan puheenjohtaja 2012–2016
– Työskennellyt kouluttajana, sairaanhoitajana ja SPR:n avustustyöntekijänä Haitissa
› PERHE: Puoliso ja kolme aikuista lasta
Kirjoittaja
Miia Soininen
toimittaja
Kuva: Sami Perttilä
