Joskus lääkärin ehdoton vaitiolovelvollisuus potilaan asioista kääntyy ilmoitusvelvollisuudeksi.
– Tavallisimmin lääkäri kohtaa ilmoitusvelvollisuuden lastensuojeluun tai ajoterveyteen liittyen, listaa geriatriaan erikoistuva LL Anniina Palm.
Yleisin poikkeus vaitiolovelvollisuuteen on lastensuojelulain velvoite tehdä lastensuojeluilmoitus lastensuojeluviranomaisille, jos on esimerkiksi epäilys siitä, että lasta on pahoinpidelty tai että hän on vaarassa vanhempien päihdeongelman takia. Ilmoitus tehdään myös, kun alaikäinen on humalassa.
Kiireellisiä lastensuojeluilmoituksia tulee lääkärin tehtäväksi varsinkin päivystyksissä. Tällöin ilmoituksen tarpeellisuutta ei ehdi miettiä seuraavaan päivään. On päätettävä nopeasti, pitäisikö lapsi ehkä ottaa sairaalaan tai huostaan.
– Epävarmassa tilanteessa voi aina soittaa lastensuojeluviranomaiselle tai poliisille, ja potilaan nimeä ilmoittamatta kysyä, täyttyykö ilmoitusvelvollisuus, Palm muistuttaa.
Tavallisesta lastensuojeluilmoituksesta poiketen epäillystä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä on tehtävä ilmoitus lastensuojeluviranomaisen lisäksi myös poliisille.
Muistiapua verkosta
Jos potilaan terveydentila on pysyvästi heikentynyt niin, ettei hän enää täytä ajokorttiluvan terveysvaatimuksia, on lääkärin tieliikennelain nojalla tehtävä asiasta ilmoitus poliisille. Näitä tilanteita tulee eteen etenkin terveyskeskuksissa.
Palm uskoo, että ilmoituksen tekeminen voi vaikuttaa potilaan lääkäriä kohtaan tuntemaan luottamukseen. Siksi on tärkeä selittää asia potilaalle hyvin.
– Jos potilaalta on esimerkiksi mennyt dementian takia pysyvästi ajokyky, hän ei ehkä ymmärrä ja hyväksy sitä, ettei saa enää ajaa. Potilaalle pitää kertoa, että ilmoitus ollaan tekemässä ja että se on hänen parhaakseen.
Myös lastensuojeluilmoitusta tehtäessä on tärkeä selittää lapsen vanhemmille, mistä on kysymys.
– Huostaanotto voi olla ensimmäinen ajatus, joka vanhemmille tulee siitä mieleen. Heille on tärkeä avata, että nyt selvitetään, onko perheellä tarvetta lastensuojelun tai sosiaalityön tarjoamalle avulle.
Ilmoitusvelvollisuuksista säädetään monessa eri laissa. Useimpia näistä lääkäri kohtaa työssään varsin harvoin.
– Tärkeintä on muistaa ne tilanteet, joissa ilmoitus on tehtävä. Tarkemmat ohjeet voi tilanteen tullen tarkistaa jostakin, Palm näkee.
Yksi lähde on STM:n verkkosivuilta löytyvä potilasasiakirjaopas.
Tartuntataudeista vakavan rikoksen uhkaan
➤ Lääkärin on ilmoitettava poliisille tai sille jota vaara uhkaa, jos hän saa tietää suunnitteilla olevasta vakavasta rikoksesta. (Rikoslaki)
➤ Lääkärin on ilmoitettava huolenpidostaan, terveydestään tai turvallisuudestaan huolehtimiseen ilmeisen kyvyttömän iäkkään henkilön palveluntarpeesta kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle viranomaiselle. (Vanhuspalvelulaki)
➤ THL:lle on tehtävä ilmoitus todetuista yleisvaarallisista tai ilmoitettavista tartuntataudeista. Tavallisimmin ilmoituksen tekee laboratorio, mutta lääkäri voi joutua tekemään ilmoituksen esimerkiksi tuberkuloosiepäilyssä tai rabiesaltistuksessa. (Tartuntatautilaki)
➤ Terveydenhuollon toimintayksikön on ilmoitettava vakuutuslaitokselle sellaisen hoidon aloittamisesta, josta vakuutuslaitokselle todennäköisesti seuraa korvausvelvollisuus. Tällainen on esimerkiksi työtapaturmavakuutuksen piiriin kuuluva hoito. (Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulaki)
➤ Lapsen syntymästä ja henkilön kuolemasta on tehtävä ilmoitus. (Laki väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista, laki kuolemansyyn selvittämisestä.)
➤ Lääkärin on tehtävä poliisille ilmoitus henkilöstä, jonka hän katsoo perustellusta syystä olevan sopimaton pitämään hallussaan ampuma-asetta tai patruunoita ym. Velvollisuutta ollaan rajaamassa psykiatrisiin yksiköihin. (Ampuma-aselaki)
Anne Seppänen
toimittaja
Kuva: Panthermedia
Julkaistu Lääkärilehdessä 50-52/13.
