Hengitysliitto julkaisi marraskuussa lausunnon, jonka mukaan keuhkoahtaumatautia sairastavat ja heidän läheisensä tarvitsevat enemmän tietoa sairauden loppuvaiheen hoidosta. Liiton mukaan tautia sairastavien suurin pelko on menehtyminen hengenahdistukseen.
Milloin keuhkoahtaumataudin loppuvaiheen hoito tulisi ottaa puheeksi potilaan kanssa, keuhkolääkäri ja TAYS:n palliatiivisen yksikön ylilääkäri Juho Lehto?
– Viimeistään loppuvaiheen hoito pitäisi ottaa puheeksi, kun potilaan suorituskyky alkaa selkeästi heiketä, hänellä on hengitysvajaus tai hänellä on ollut useita sairaalahoitoon johtaneita pahenemisvaiheita. Keuhkoahtaumataudin etenemistä on lopulta vaikea ennustaa ja osa potilaista elää vuosia vaikeankin taudin kanssa. Silti keskustelut ja suunnitelma loppuvaiheen varalle on syytä tehdä.
– Vaikka toki toivotaan parasta, on viisasta varautua myös pahimpaan. Tärkeää on se, että hoitosuunnitelmat tehdään ajoissa. Pahenemisvaiheessa potilas voi olla niin heikkona, ettei hän pysty kertomaan, minkälaista hoitoa toivoisi.
Mitä hoitosuunnitelmaan merkitään?
– Hoitotahdossa potilas kertoo toiveensa. Hoitosuunnitelma tehdään kuitenkin yhdessä lääkärin kanssa, koska lääkäri kertoo, mitä hoitovaihtoehtoja lääketieteellisesti ottaen on. Keskustelun tuloksena tehdään yhdessä suunnitelma elämän loppuvaiheen hoidoista ja hoidon tavoitteesta. Onko se elämän pitkittäminen kaikissa tilanteissa vai ensisijaisesti oireiden helpotus?
– Potilas voi toivoa myös kuolinpaikkaa ja antaa toiselle henkilölle valtuudet tehdä hoitopäätöksiä puolestaan.
Mihin hoitosuunnitelma laitetaan?
– Lääkäri kirjaa hoitosuunnitelman viralliseen sairauskertomukseen. Sairauskertomuskopio annetaan potilaalle. On tärkeää, että hoitotahto ja hoitosuunnitelma käydään läpi myös läheisten kanssa, jotta se ei tulisi yllätyksenä.
– Toivottavasti Kanta-arkiston myötä sairaskertomukset olisivat kaikkien terveydenhuollon ammattilaisten nähtävissä ja jokainen potilas voisi itse päivittää hoitotahtoaan internetin kautta.
Keuhkoahtaumatautipotilaiden suurena pelkona on kuoleminen tukehtumalla. Miten tukehtumisen tunnetta voidaan välttää?
– Itse asiassa keuhkoahtaumatautiin kuoleva potilas ei juuri koskaan kuole samalla tavalla tukehtumalla kuin esimerkiksi hukuksiin joutuneet. Elämän loppuvaiheessa potilaalle kehittyy hengitysvajaus ja kehon hiilidioksiditaso nousee. Tämän takia potilas menee tajuttomaksi ja tavallaan nukkuu pois.
– Totta on tietenkin se, että hengenahdistus voi olla loppuvaiheessa vaikea oire. Tunnetta voidaan helpottaa muun muassa morfiinilla ja morfiinin sukuisilla lääkkeillä. Näiden lääkkeiden teho johtunee siitä, että aivoissa samat alueet säätelevät kipua ja hengenahdistusta. Hallitusti säänneltynä morfiini siis lievittää kivun lisäksi myös tukehtumisen tunnetta. Myös oikealla asennolla ja hengitystekniikalla voidaan helpottaa oireita. Hoidon kokonaisvaltaisena tavoitteena on mahdollisimman hyvä oireiden hallinta ja tuskattomuus.
Lue myös:
Spirometria auttaa astman ja keuhkoahtaumataudin diagnoosissa
Keuhkoahtaumataudin kustannukset kasvavat
Liikunta on parasta lääkettä keuhkoahtaumatautiin
Kirjoittanut:
Johanna Nykopp
toimittaja
Kuva:
Panthermedia
