Verenpaine on yksi tärkeimmistä sydämen ja verisuonten terveyteen vaikuttavista tekijöistä. Verenpaine tarkoittaa sitä painetta, joka syntyy, kun sydän pumppaa verta valtimoihin.
Miten verenpaine mitatataan?
Verenpaineen mittaaminen on helppo ja kivuton tapa selvittää, onko verenpaine normaali vai kohonnut.
Verenpaine mitataan yleensä olkavarsimittarilla. Mittauksen voi tehdä kotona kotimittarilla tai terveydenhuollon toimipisteissä tai apteekissa.
Verenpaine vaihtelee eri tilanteissa ja eri aikoina päivästä.
Verenpaineen mittaaminen kannattaa tehdä säännöllisesti kotona, sillä se antaa luotettavamman kuvan verenpaineesta kuin yksittäinen mittaus lääkärin vastaanotolla.
Kotimittauksessa on hyvä noudattaa ohjeita, kuten istua rauhassa ennen mittausta, pitää käsivarsi sydämen tasolla ja toistaa mittaus muutaman minuutin kuluttua. Verenpainemittarin tulisi olla luotettava ja kalibroitu.
Verenpainearvot kannattaa kirjata ylös ja näyttää tarvittaessa lääkärille seuraavalla käynnillä.
Mitkä ovat normaalit verenpainearvot?
Verenpaine ilmoitetaan kahdella luvulla: yläpaineella ja alapaineella. Yläpaine kuvaa painetta sydämen supistuessa ja alapaine painetta sydämen lepovaiheen aikana.
Verenpaine voi nousta tilapäisesti monista syistä, esimerkiksi rasituksesta tai jännityksestä. Verenpaine vaihtelee myös vuorokauden eri aikoina: yöllä paine on keskimäärin 10-20 prosenttia matalampi kuin päivällä.
Verenpainetasot jaetaan viiteen luokkaan: ihanteellinen, normaali, tyydyttävä, kohonnut ja erittäin kohonnut.
Verenpainetta pidetään normaalina, kun se on alle 130/85 mmHg (millimetriä elohopeaa) ja ihanteellisena, kun se on 120/80 tai alle.
Verenpainetaso on lievästi koholla välillä 130–139/85–89 ja koholla, kun paine on 140/90 tai enemmän.
Korkea verenpaine ja sen oireet
Kohonnut verenpaine (hypertensio) on yleinen kansansairaus, joka lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, kuten sydäninfarktiin, aivohalvaukseen ja munuaisten vajaatoimintaan.
Kohonnut verenpaine ei yleensä tunnu, joten sen saa selville vain mittaamalla.
Kohonneen verenpaineen syitä voivat olla esimerkiksi perinnöllisyys, ylipaino, liikunnan puute, runsas suolan käyttö, tupakointi, alkoholi ja stressi.
Verenpaineen hoitoon kuuluu elintapojen muutos, kuten painonhallinta, liikunta, suolan vähentäminen, tupakoinnin lopettaminen ja alkoholin kohtuukäyttö.
Joskus tarvitaan myös lääkehoitoa, joka valitaan yksilöllisesti potilaan tilanteen mukaan.
Verenpaineen tavoitearvo on alle 140/90 mmHg, mutta joillakin potilasryhmillä, kuten diabeetikoilla ja munuaissairauksissa, tavoite voi olla vielä alhaisempi.
Kohonnut verenpaine ei yleensä aiheuta selkeitä oireita, mutta jos verenpaine on todella korkealla, voi ilmetä päänsärkyä ja huimausta.
Verenpaineen mittaaminen on ainoa varma tapa tietää, onko verenpaine koholla vai ei. Siksi on suositeltavaa mitata verenpaine säännöllisesti kotona tai terveydenhuollon ammattilaisen avulla.
Matala verenpaine ja sen oireet
Terveillä henkilöillä, etenkin naisilla, verenpaine voi olla matalalla ilman, että siitä on mitään haittaa. Matalasta paineesta saattaa päinvastoin olla hyvä, sillä valtimotaudin vaara on näin tavallista pienempi.
Iäkkäiden verenpaine yläarvo tulisi olla vähintään 110 ja ala-arvo vähintään 70 mmHg.
Matala verenpaine tuntuu joskus huimauksena, kun nousee seisomaan. Jos huimaus on voimakasta ja haittaa elämää, voi olla hyvä käydä lääkärin vastaanotolla.
Matalan verenpaineen voi varmistaa kotimittauksella, niin että mittaa ensin verenpaineen istuen. Sitten nousee seisomaan, odottaa puolisen minuuttia ja mittaa verenpaineen seisten.
Jos pystyyn noustessa esiintyy huimausta ja verenpaine seistessä laskee 20 elohopeamillimetriä tai enemmän, huimaus todennäköisesti johtuu liian alhaisesta verenpaineesta.
