Suomessa ei seurata terveyspalveluilla tuotettua terveyshyötyä. Syynä eivät ole tekniset esteet vaan halun puute.
Näin todetaan Utilis Sanitas -hankkeen loppuraportissa. Hankkeen tarkoituksena oli etsiä edellytykset Suomessa potilaalle tuotetun terveyshyödyn seurannalle.
Tavoitteessa epäonnistuttiin osittain, loppuraportissa todetaan. Kansalliselle terveyshyötyjen seurannan järjestelmällistämiselle ei hankkeen aikana tapahtunut juuri mitään. Hankkeessa pystyttiin kuitenkin osoittamaan, että terveyshyödyn kattava seuranta on mahdollista jo nykyisin, hajautetuin tietovarannoin. Eräillä alueilla sellainen on jo käynnissä. Alueellisesti sekä lääketieteellisten erikoisalojen välillä vallitsee kuitenkin epätasa-arvoinen tilanne.
Investointeja kartetaan
Hankkeeseen osallistuivat muun muassa Kuntaliitto, Sitra, konsultointi- ja kehittämisyhtiö FCG, Lääkäriliitto ja monet sairaanhoitopiirit.
Hankkeen loppuraportissa todetaan, että ulkomaisia esimerkkejä laaja-alaisista terveydenhuollon laadun seurantajärjestelmistä on useita, lähimpänä Ruotsista. Ruotsista tiedetään, että terveyshyötytietojen julkaiseminen johti alkuviiveen jälkeen terveydenhuollon laadun ja tulosten tasaiseen kehittymiseen useilla erikoisaloilla.
Miksi Suomessa ei vastaavaa sitten ole? Loppuraportin mukaan suurimmat esteet potilaalle tuotetun hyödyn seurantaan eivät ole teknisiä, vaan inhimillisiä. Juhlapuheista huolimatta halua tai kannusteita ei ole ollut. Nykyinen terveydenhuoltojärjestelmän poliittinen ohjausmekanismi ei palkitse kuntapäättäjiä eikä terveydenhuollon yksiköitä korkeasta laadusta eikä terveyshyödystä. Suurin huomio keskittyy vain ja ainoastaan kustannusten nousun kontrollointiin toiminnan laatutasosta välittämättä, raportissa todetaan.
Esteenä on myös kansallisen koordinaation puute.
Käytännön ongelmana on, että terveyshyödyn kattavaan seurantaan tarvittavat tietojärjestelmät vaatisivat investointeja, joita kartetaan.
Seurantajärjestelmän saisi pystyyn parissa vuodessa
Raportin mukaan oikeanlaisella organisoinnilla laadukas terveyshyödyn ja terveydenhuollon laadun seurantajärjestelmä voisi olla toiminnassa jo muutaman vuoden kuluessa. Raportissa arvioidaan, että tarvittavat panostukset terveyshyödyn laajaan systemaattiseen ja vertailukelpoiseen seurantaan olisivat vuositasolla noin muutaman miljoonan euron luokkaa. Hyvään alkuun voitaisiin päästä jo noin kahdensadan tuhannen euron panostuksella.
Raportin ovat laatineet Mika Keinänen, Päivi Koivuranta-Vaara, Petra Kokko, Jorma Komulainen, Risto Roine, Lauri Vuorenkoski ja Ilkka Vohlonen.
Hertta Vierula
Kuva: Mikko Käkelä
