Miksi polven tekonivelleikkaus ei vastaa potilaan odotuksia?

Tutkimuksen mukaan tekonivelleikkaukseen tulleista potilaista 85 % odotti toipuvansa kivuttomaksi, mutta vain 43 % oli kivuttomia kahden vuoden kuluttua.

Polven tekonivelleikkaus on yksi vaikuttavimmista kirurgisista toimenpiteistä loppuvaiheen nivelrikossa. Leikkausmenetelmien ja materiaalien kehityksestä huolimatta potilaiden tyytyväisyys leikkauksen jälkeen ei ole lisääntynyt odotusten mukaisesti. Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että vain 82–89 % potilaista on tyytyväisiä leikkaustulokseen (1). Mikä selittää tyytymättömyyttä?

Polveen jäänyt kipu, toiminnallinen vajaus sekä täyttymättömät odotukset ovat tärkeimpiä tyytymättömyyden syitä leikkauksen jälkeen. Vaikka tekonivelleikkauksella polvikipu useimmiten vähenee merkittävästi, on kivun lievittyminen vähittäistä, vaihtelevaa ja usein epätäydellistä (2). Tutkimuksen mukaan tekonivelleikkaukseen tulleista potilaista 85 % odotti toipuvansa kivuttomaksi, mutta vain 43 % oli kivuttomia kahden vuoden kuluttua (3). Leikatuista 52 % odotti, ettei polveen jäisi toiminnallista vajetta, mutta sitä jäi 80 %:lle. Potilaat saavuttavat harvoin artroosia eli nivelrikkoa edeltäneen tai samanikäisten verrokkien toiminnallisen tason (4). Reiden ojennus saattaa olla heikentynyt kaksikin vuotta leikkauksen jälkeen.

Tyytymättömyys tulokseen on todennäköisempää, jos tekonivelleikkauksella on hoidettu lievää tai kohtalaista polviartroosikipua (5). Tällöin polvikipu ei helpotu ja ajaudutaan helposti uusintaleikkauksiin, joiden tulos on myös epävarma (6): joidenkin raporttien mukaan jopa puolet uusintaleikkauksista on tehty potilaille, joilla on alun perin ollut lievä tai kohtalainen artroosi (5).

Nuorilla potilailla polvi jää herkemmin oireilevaksi tekonivelleikkauksen jälkeen. Alle 60-vuotiaista tekonivelpotilaista kolmanneksella esiintyy jäännöskipua ja subjektiivista toiminnallista vajausta, kuten jäykkyyttä, turvottelua, rahinaa ja vaikeutta kulkea portaissa (7). Alle 55-vuotiaat ovat tyytymättömämpiä tekonivelleikkaustulokseen kuin yli 65-vuotiaat (8). Nuoret potilaat myös joutuvat todennäköisemmin varhaiseen uusintaleikkaukseen (9). Komplikaatiot ja uusintaleikkaukset heikentävät potilastyytyväisyyttä.

Vaikea polvikipu yhdistyneenä vähäiseen toiminnanvajaukseen tiedetään tyytymättömyyden riskitekijäksi. Huono yleinen elämänlaatu, päihteiden käyttö ja huono polven toiminta ennustavat heikompaa toiminnallista tulosta (10). Liikalihavuus lisää tekonivelinfektioiden sekä syvän laskimotukoksen riskiä, ja painoindeksin kasvaessa polven toiminta sekä ennen leikkausta että sen jälkeen huononee samassa suhteessa (11). Psyykkiset ongelmat, kuten masennus, lisäävät tyytymättömyyttä, samoin krooninen selkäkipu (10).

Tyytymättömyydelle altistavat tekijät on syytä huomioida. Potilaalle tulee kertoa jälkioireista, lievistä polvikivuista, turvottelusta, rahinasta ja jäykkyydestä. Hänelle tulee myös tehdä selväksi, että hän ei ehkä pysty palaamaan hyvän fyysisen toimintakyvyn tasolle. Huolellisella potilasvalinnalla, tunnistamalla riskipotilaat ja käymällä yhdessä läpi potilaan odotukset voidaan vähentää polven tekonivelleikkauksen jälkeistä tyytymättömyyttä.

Kirjoittaja:
Juhana Leppilahti
ortopedian professori, osastonylilääkäri
Oulun yliopisto ja OYS

Kuva: Panthermedia

Kirjallisuutta

1. Bourne R ym. Patient satisfaction after total knee arthroplasty: Who is satisfied and who is not? Clin Orthop 2010;468:57–63.
2. Brander V ym. Predicting total knee replacement pain: A prospective, observational study. Clin Orthop 2003;416:27–36.
3. Mannion A ym. The role of patient expectations in predicting outcome after total knee arthroplasty, Arthritis Res Ther 2009:11:R139.
4. Jones C ym. Determinants of function after total knee arthroplasty. Phys Ther 2003;83:696–706.
5. Polkowski G II ym. Is pain and dissatisfaction after TKA related to early-grade preoperative osteoarthritis? Clin Orthop 2013;471:162–8.
6. Niinimäki T ym. Unicompartmental knee arthroplasties implanted for osteoarthritis with partial loss of joint space have high re-operation rates. Knee 2011;18:432–5.
7. Parvizi J ym. High level of residual symptoms in young patients after total knee arthroplasty. Clin Orthop 2014;472:133–7.
8. Williams D ym. Early postoperative predictors of satisfaction following total knee arthroplasty. Knee 2013;20:442–6.
9. Julin J ym. Younger age increases the risk of early prosthesis failure following primary total knee replacement for osteoarthritis. A follow-up study of 32,019 total knee replacements in Finnish Arthroplasty Register. Acrta Orthop 2010;81:413–9.
10. Huasin A, Gwo-Chin L. Establishing realistic patient expectations following total knee arthroplasty. Review. AAOS 2015;23:707–13.
11. Baker P ym. Influence of body mass index (BMI) on functional improvements at 3 years following total knee replacement: a retrospective cohort study. PLoS 2013:8:e59079.

Julkaistu Lääkärilehdessä 14/2016.