Sepelvaltimotautia on perinteisesti esiintynyt eniten Pohjois-Karjalassa, mutta nyt Pohjois-Pohjanmaa johtaa tätä tautitilastoa, ilmenee Kelan Terveyspuntari 2010 -tilastotietokannasta.
– Sydänsairaudet ovat vaivanneet ihmisiä Itä- ja Pohjois-Suomessa vuosikymmenten ajan. Työikäisten sydän- ja verisuonitautisairastavuus on nykyisin vähentynyt koko maassa, ja kehitys on ollut ehkä nopeampaa Pohjois-Karjalassa ja Itä-Suomessa kuin joillakin alueilla Pohjois-Suomessa, selvittää kansanterveystieteen professori Jussi Kauhanen Itä-Suomen yliopistosta.
Kauhasen mukaan sydän- ja verisuontitautien sairastavuuserot voivat olla kunnittain suuria ikävakioinnista huolimatta siksi, että väestörakenne on erilainen. Joillekin muuttotappioalueille jää asumaan pitkäaikaissairaita, ja terveemmät ihmiset muuttavat muualle töihin.
Tarkka diagnosointi syynä?
Astmaa esiintyy enemmän Kainuussa ja nivelreumaa Pohjois-Savossa kuin muualla Suomessa.
– Mahdollisesti astman ja nivelreuman esiintyvyys on suurempaa siellä, missä on suhteellisesti enemmän muuta sairaustaakkaa. Erot voivat kuitenkin johtua ainakin osittain siitä, kuinka tarkasti ja tarmokkaasti näitä sairauksia diagnosoidaan ja hoidetaan eri alueilla.
Diabetesta esiintyy eniten Etelä-Pohjanmaalla, mutta hyvin vähän Pohjanmaan ruotsinkielisellä rannikolla.
– Ruokakulttuuri on tärkeä sairastavuuteen vaikuttava tekijä. Myös psykososiaalisilla tekijöillä, kuten ruotsinkielisen väestön yhteisöllisyydellä, on merkitystä terveydelle. Geneettiset tekijät ovat aika marginaalisia; sosiokulttuuriset tekijät vaikuttavat terveyteen enemmän.
Psykooseja harvaan asutuilla seuduilla
Pohjois-Karjala ja Kainuu ovat psykoositilastojen kärjessä. Kauhasen mukaan harvaan asutut seudut ovat olleet muita alueita otollisempia ympäristöjä psykoosien kehittymiselle.
– Kun elintaso on noussut, myös psykoosit ovat vähentyneet. Sosioekonominen kehitys on ollut Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa hitaampaa kuin muualla. Tämä näkyy myös psykoosien määrissä. Niin ikään psykoosilääkityksen määrääminen voi vaihdella alueittain.
Psykoosit puhkeavat nuoruusiässä ja sairastuneet jäävät usein kotiseudulleen, mikä näkyy tilastoissa.
Erot säilynevät
Kauhanen ennustaa, että maakuntien terveyserot ovat samanlaisia kymmenen vuoden päästä.
– Vastaavia muutoksia kuin sydäntautien sairastavuudessa voi vastedes esiintyä. Vaikka sairastavuus vähenee tietyillä alueilla, se voi pienentyä nopeammin jossakin muualla. En usko, että terveyserot tasoittuvat yhden sukupolven aikana.
Liikuntaa ja ravitsemusta tarjotaan usein keinoiksi vähentää sairastavuutta, mutta Kauhasen mielestä tarvitaan suurempia terveyspoliittisia ratkaisuja.
– Sosiaalinen kehitys, muuttoliike ja työttömyys koskevat maan osia eri tavoin. Suomen terveyserot voivat muuttua paljon, jos sosiaalinen ja taloudellinen kehitys on tasapainoista.
THL:n mukaan yli puolet 30-vuotiaista suomalaisista kärsii jostain pitkäaikaissairaudesta. Ne ovat yleisin työkyvyttömyyden syy ja aiheuttavat paljon ennenaikaista kuolleisuutta.
Ulla Toikkanen
Toimittaja
Kuva: Panthermedia
Julkaistu Lääkärilehdessä 46/12
