Legionella on noussut jälleen uutisiin. Sitä on esiintynyt myös sairaaloissa. Esimerkiksi Harjulan sairaalassa Kuopiossa legionellaa on ollut jo kahden vuoden ajan Helsingin Sanomien mukaan.
Onko legionella lisääntynyt Suomessa, erikoistutkija Marjo Niittynen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta ?
– Legionellatartuntojen ilmaantuvuus on kasvanut Euroopassa 20 viime vuoden aikana, ja näin näyttäisi tapahtuneen myös Suomessa.
– Legionellatartuntojen ilmaantuvuus on kasvanut Euroopassa 20 viime vuoden aikana, THL:n erikoistutkija Marjo Niittynen toteaa.
Maassamme rekisteröitiin 34 kotimaista legionellatartuntaa vuonna 2021. Tartuntoja saadaan sekä ulkomailta että kotimaasta.
Miksi tartunnat ovat lisääntyneet ?
– Syitä voi olla monia. Esimerkiksi tapausten tunnistaminen on voinut tehostua, eli on herkemmin selvitetty legionellan mahdollisuus vakavan keuhkokuumeen aiheuttajana.
Myös sähkön säästäminen ja legionellatartunnoille alttiin väestönosan kasvu voivat olla lisääntyneiden tartuntamäärien taustalla.
Riskiä sairastua legionellabakteerin aiheuttamaan keuhkokuumeeseen lisäävät muun muassa korkea ikä, immuunipuute ja krooninen keuhkosairaus.
Mikä on legionellan tehokkain torjuntakeino ?
– Vesijärjestelmien hyvä ylläpito on olennaista. Tärkeintä on huolehtia veden oikeista lämpötiloista ja vesipisteiden säännöllisestä käytöstä.
Kylmän veden pitää olla alle 20 astetta ja lämpimän yli 55 astetta, koska legionellabakteeri lisääntyy parhaiten 20–45 asteessa. Lämpimän käyttöveden lämpötilan nostolla ja veden juoksutuksilla voidaan tehostetusti torjua legionellaa.
Tarvittaessa legionellaa voidaan torjua myös bakteereja tuhoavilla aineilla, biosideilla.
Miten pitäisi toimia, jos legionellabakteeria ei saada pois ?
– Rakennusten putkistoihin voi kertyä biofilmiä, joka antaa suojaa legionellalle. Tämä on yksi merkittävä tekijä, miksi legionellaa on vaikea saada häädettyä. Erityisesti isojen rakennusten monimutkaiset vesijärjestelmät voivat olla ongelmallisia.
Tilannetta tulisi seurata ottamalla säännöllisin väliajoin näytteitä, jotta varmistetaan legionellabakteerien pitoisuuden pysyvän pienenä. Sen tulee olla alle toimenpiderajan, mieluiten alle määritysrajan. Joissakin rakennuksissa, esimerkiksi sairaaloissa, vesipistekohtaisilla suodattimilla voidaan varmistaa turvallisuutta.
Asuinrakennuksissa voidaan tehdä sokkiklooraus, jossa koko vesijärjestelmä käsitellään suurella klooripitoisuudella. Toimenpiteen aikana vettä ei voida käyttää, ja siksi se on vaikea toteuttaa sairaaloissa.
Mikä legionella?
- Legionella voi aiheuttaa ihmiselle infektiotaudin, jota kutsutaan legionelloosiksi.
- Ihminen saa tartunnan hengittäessään legionellabakteereja sisältävää aerosolia. Itämisaika tartunnasta ensioireisiin on 2‒10 vrk.
- Legionella ei tartu ihmisestä toiseen.
- Taudinkuva voi vaihdella oireettomasta infektiosta vaikeaan keuhkokuumeeseen (legioonalaistaudiksi). Yleisimmät oireet ovat kuiva yskä, kuume, päänsärky, lihaskipu ja hengenahdistus. Joskus taudinkuvaan kuuluu myös rinta- ja vatsakipua. Yli neljänneksellä potilaista esiintyy ripulia.
- Sairastumista ja vakavan taudin riskiä lisäävät perussairaudet, korkea ikä ja tupakointi.
Lähde: THL
Juttu on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
Edit 1.8.2024: Poistettu kohta legionella tarttumisesta ihmisestä toiseen.
