Krooninen kipu heikentää elämänlaatua ja työkykyä ja tulee yhteiskunnalle kalliiksi. Taustalla on perimään, inflammaatioon ja aivojen plastisuuteen liittyviä sekä psykososiaalisia tekijöitä. Liitännäisongelmia ovat mm. ahdistus, masennus, unettomuus ja kognitiivinen heikentyminen.
Kipu on kroonista, jos se on kestänyt 2–6 kuukautta tai pitempään kuin mitä kudosten normaali paraneminen edellyttäisi. Merkittävin aiheuttaja ovat tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet.
Krooniset kiputilat jaetaan kolmeen luokkaan:
1) kudosvauriosta ja tulehduksesta johtuva (esim. nivelrikko, reuma)
2) hermovaurion seurauksena syntynyt (esim. traumaattinen tai infektioon liittyvä)
3) idiopaattinen (patofysiologiaa ei tunneta).
Kivun kroonistuessa sen suojaava ja varoittava merkitys jää taka-alalle ja kipu muuttuu lähinnä haitalliseksi oireeksi. Pelko ja ahdistus saattavat muodostua kuntoutumisen esteiksi, vaikka niilläkin on alkujaan tärkeä tehtävä opettaa välttämään elimistölle vahingollista käyttäytymistä. Pitkäaikainen kipu voidaan käsittää myös sairaudeksi, jos se jatkuu alkuperäisen vaurion korjaantumisesta huolimatta.
Krooniselle kivulle voi altistaa esimerkiksi kivulle herkistävien perinnöllisten tekijöiden ja elämäntapahtumien kasautuminen. Ongelman kehittymistä voivat edesauttaa myös elintavat ja sairaudet metabolisten ja inflammatoristen tekijöiden välityksellä.
Henkilön psyykkiset voimavarat määrittelevät pitkälti, miten suurta haittaa kivusta aiheutuu. Pelko-välttämiskäyttäytyminen voi johtaa liikunnan vähentymiseen, mikä huonontaa tilannetta edelleen. Jatkuva kipuun liittyvien ongelmien märehtiminen ja joustamattomuus voivat estää uusien käyttäytymismallien löytämistä. Kivun pitkittymisen taustalla saattaa olla myös oppimis- ja palkitsemisjärjestelmän hermoverkkojen ”kytkentähäiriöitä”.
Haavoittuvuustekijöiden ja kivun pitkittymiseltä suojaavien tekijöiden (mm. joustavuus ja kyky toipua vastoinkäymisistä) voimasuhteet säätävät, miten potilas pystyy sopeutumaan kipuunsa ja laatimaan strategioita pärjätäkseen kivusta huolimatta. Myös sosiaaliset tekijät ovat tärkeitä kipupotilaan ennusteen kannalta.
Kroonisen kivun hoidon ja ehkäisyn kannalta keskeiset toimenpiteet on kartoitettu Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän vuonna 2017 julkistetussa raportissa. Kansallinen etu edellyttää raportin suositusten toimeenpanoa uudessa sote-järjestelmässä, Kalso kirjoittaa.
Lähde: Kalso E. Miksi kipu pitkittyy ja voiko sitä ehkäistä? Suom Lääkäril 2018;73:1119–24.
Kirjoittaja:
Tiina Huttu
Toimittaja
Kuva: Fotolia
Artikkeli on julkaistu Lääkärilehdessä 18/2018.
