Kättely herättää monenlaisia tunteita. Joidenkin mielestä tavasta pitäisi luopua kokonaan epähygieenisyyden vuoksi.
Tuoreen tutkimuksen mukaan kättelystä ei kuitenkaan päästä niin vain eroon. Tapa liitetään epähygieenisyydestä huolimatta turvallisuuteen.
Annakaisa Suominen tutki kulttuurihistorian väitöstutkimuksessa kättelyn erilaisia merkityksiä suomalaisessa tapakulttuurissa 1800-luvulta 2000-luvulle.
Tutkimus osoittaa, että kättelyn epähygieenisyys on ollut puheenaiheena jo pidemmän aikaa, mutta silti kättelytavasta ei ole luovuttu.
– Näen, että kättelytapa liittyy monella tavoin yleiseen turvallisuuden arvoon. Kättely on sopiva tapa kohdata tuntemattomia ja solmia sosiaalisia suhteita. Kättelyn avulla toisensa kohtaavat yksilöt voivat ikään kuin tunnustella toisiaan. Tällä on merkitystä sekä yksilön kokemaan että yhteisölliseen turvallisuuteen, Suominen toteaa.
Suominen havaitsi, että kättelyn suosio on vaihdellut eri aikoina ja eri paikoissa.
– Se on kuitenkin säilyttänyt paikkansa suomalaisessa tapakulttuurissa saaden voimaa perinteen merkityksestä, hän kertoo.
Suomisen mukaan kättelyllä on kahtalaisia turvallisuuteen liittyviä merkityksiä: toisaalta se on lääketieteellinen riski, mutta toisaalta se saa sellaisia tapoihin ja hyvinvointiin liittyviä merkityksiä kuten yhteisöllisyys ja luottamus. Suomisen mielestä kättelyn ja käsihygienian suhdetta pohdittaessa nämä seikat tulisi tiedostaa ja tuoda selkeästi esiin.
Suominen on käyttänyt tutkimuksensa aineistona yli tuhannelta suomalaiselta kyselyin kerättyä muistitietoaineistoa. Tutkimus lähti liikkeelle Suomisen kiinnostuksesta selvittää, miksi ihmiset kättelevät, vaikka tavan tiedetään siirtävän mikrobeja.
Lähde:
Turun yliopisto
Kättelyn merkitykset suomalaisessa tapakulttuurissa 1800-luvulta 2000-luvulle
Kirjoittanut:
Johanna Nykopp
toimittaja
Kuva:
Panthermedia
