Sekä nuoruustyypin että aikuistyypin diabetes on yhdistetty syöpäriskiin myös aikaisemmissa tutkimuksissa.
Mistä korkea syöpäriski voi johtua, emeritusprofessori Jaakko Tuomilehto?
– Se on hyvä kysymys, johon ei ole yksiselitteistä vastausta. On muistettava, että syöpää on monenlaista ja taustalla vaikuttavat erilaiset tekijät. Diabeteksen taudinkuvaan kuuluu korkea verensokeri, joka aiheuttaa vaurioita eri elimissä. Mekanismit voivat vaihdella, mutta keskeistä on, että veren sokeripitoisuus on korkea ja siitä seuraa erilaisia negatiivisia asioita.
– Suomalaisessa, vielä julkaisemattomassa tutkimuksessamme olemme todenneet, että diabetes lisää yli 20:n eri syövän riskiä. Vaikutus näkyy hyvin laajamittaisesti etenkin sisäelimissä. Linkki on ehkä voimakkain maksassa. Siitäkin on aika vaikea löytää, mitä tässä prosessissa biologisesti tapahtuu.
Tutkimuksessa syöpäriski oli kohonnut varsinkin diabetesdiagnoosin jälkeisen vuoden aikana. Miksi näin?
– Havainto tulee toistuvasti esiin. Suurelta osin se varmaan johtuu siitä, että kun diabetesdiagnoosi tehdään, ihmistä tutkitaan paremmin ja hän alkaa itsekin tarkkailla itseään enemmän. Kun hoito alkaa ja seurataan erilaisia juttuja, siinä huomataan sitten syöpäkin. Näin menee usein muidenkin tautien kohdalla.
– Kun diabetes diagnosoidaan, verensokeri on korkeimmillaan ja saa aikaan monenlaisia reaktioita elimissä. Se on pidettävä mielessä.
Diabetesta sairastavilla miehillä on yllättäen vähemmän eturauhassyöpää. Mikä tätä voi selittää?
– Kysymykseen ei ole selkeää vastausta. Riski on noin viisi prosenttia pienempi. Yhteys ei ole kovin vahva. Yksi lonkalta heitetty selitys on, että tyypin 2 diabeetikot ovat lihavampia kuin taustaväestö, ja heillä prostatatutkimuksen tekeminen voi olla fyysisesti vaikeampaa.
Kirjoittaja:
Miia Soininen
toimittaja
Kuva: Fotolia
Julkaistu Lääkärilehdessä 38/2016
