Erityisen paljon mikrobilääkitystä käytetään virtsatieinfektioiden ehkäisyyn ja hoitoon. Väitöstutkimuksen mukaan hyvän ohjeistuksen avulla mikrobilääkkeiden käyttöä voitaisiin vähentää.
LL, MSc Maija-Liisa Rummukainen selvitti väitöstutkimuksessaan mikrobilääkkeiden käyttöä ja infektioiden esiintymistä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin 123 pitkäaikaishoitolaitoksessa vuosina 2004–2208.
Joka kuudes pitkäaikaishoitolaitoksen asukas sai mikrobilääkettä tutkimusjakson aikana. Valtaosa heistä sai lääkitystä virtsatieinfektion ehkäisyyn tai hoitoon.
Väitöstutkimuksessa moniammatillinen ryhmä kävi Keski-Suomen sairaanhoitopiirin pitkäaikaishoitolaitoksissa haastattelemassa henkilöstöä mikrobilääkkeiden käytöstä, virtsatieinfektioiden toteamiskäytännöistä ja käsihuuhteen käytöstä. Asiantuntijaryhmään kuului infektiolääkäri, hygieniahoitaja ja geriatri.
Väitöstutkimuksen mukaan pitkäaikaishoitolaitoksissa ei ole välttämättä asiantuntemusta hoitoon liittyvistä infektioista ja niiden ennaltaehkäisystä. Mikrobilääkkeiden runsas käyttö johtaa lääkkeille vastustuskykyisten bakteerien kehittymiseen ja leviämiseen. Asukkaiden siirrot akuuttisairaaloihin ja takaisin lisäävät lääkkeille vastustuskykyisten bakteerien leviämistä.
Potilaiden mikrobilääkitystä voitiin vähentää puoleen, kun laitoksia ohjeistettiin virtsatieinfektioiden ehkäisyssä ja hoidossa. Samalla laitosten hygienia parani käsihuuhteiden käyttöä lisäämällä.
Vieraillessaan sairaanhoitopiirin kaikissa laitoksissa asiantuntijaryhmä kehitti samalla verkostoitumiseen perustuvaa työtapaa. Ajatuksena oli, että vaikka infektioasiantuntijoita ei riitä kaikkiin laitoksiin, kontaktien luominen ja ylläpito parantavat merkittävästi laitoshenkilöstön osaamista infektioiden torjunnassa ja hoidossa.
LL, MSc Maija-Liisa Rummukainen väittelee Helsingin yliopistossa 31.8.2013.
Hertta Vierula
toimittaja
Kuva: Pixmac
Julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla.
