Suomalaiset käyttävät enemmän mikrobilääkkeitä kuin muut pohjoismaalaiset, mutta vähemmän kuin Euroopassa keskimäärin. Suomessa on havaittavissa myös selkeitä, sairaanhoitopiirien välisiä eroja mikrobilääkkeiden keskikulutuksessa. Näin todetaan lääketieteen kandidaatti Tommi Maunukselan ja Turun yliopiston professoreiden Jaana Vuopion ja Pentti Huovisen tekemässä artikkelissa, joka on julkaistu Lääkärilehdessä (36/15).
Tutkijoiden mukaan vuosien 2000–2013 keskikulutuksen perusteella vähiten mikrobilääkkeitä käytettiin Vaasan ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiireissä, eniten Pohjois-Savossa ja Satakunnassa. Vaasan sairaanhoitopiirissä mikrobilääkkeiden keskikulutus oli noin viidenneksen pienempi kuin koko Suomen kulutuksen keskiarvo.
Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla lääkkeiden käyttö on 2000-luvulla vähentynyt 20–25 prosenttia. Lapissa käyttömäärät ovat kasvaneet viime vuosina, mutta ovat silti edelleen Suomen keskiarvoa pienempiä.
Koko maassa väestöön suhteutettuna suurin mikrobilääkkeiden kuluttajaryhmä ovat alle 4-vuotiaat lapset. Heistä 40 prosenttia sai vähintään yhden mikrobilääkereseptin vuonna 2013. Toiseksi suurin kuluttajaryhmä ovat yli 75-vuotiaat. Vähiten mikrobilääkkeitä kuluttivat 10–14-vuotiaat.
Suomessa avohoidossa käytetyistä mikrobilääkeaineista 2000-luvulla käytetyimpiä ovat amoksisilliini, doksisykliini ja kefaleksiini. Yhteensä niiden osuus kaikista 2013 käytetyistä mikrobilääkkeistä oli 42 prosenttia.
Sairaanhoitopiirien välillä näkyy eroja myös määrättyjen mikrobilääkkeiden alaryhmien ja yksittäisten lääkeaineiden kulutuksessa. Esimerkiksi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä amoksisilliiini-klavulaanihapon kulutus oli 60 prosenttia suurempaa kuin muualla Suomessa.
Enemmän kuin muissa Pohjoismaissa
Tutkijat vertailivat lääkkeiden käyttöä eri Pohjoismaissa. Ruotsalaisiin verrattuna suomalaisten mikrobilääkekulutus on 26 prosenttia, Tanskaan verrattuna 23 prosenttia ja Norjaan 17 prosenttia suurempaa. Islannista ei avohoidon kulutuslukuja ole saatavilla.
– Amoksisilliini-klavulaanihappoa käytetään Suomessa lähes kuusinkertainen määrä Ruotsiin verrattuna. Valmisteen kulutus on Suomessa kolminkertaistunut, vaikka hoitosuositukset eivät tue tätä kehitystä, tutkijat toteavat.
Eri lääkeaineiden määräämisessä on tapahtunut suuri muutos. Kefalosporiinien kulutus Suomessa on moninkertainen verrattuna muihin Pohjoismaihin, myös tetrasykliinien kulutus on Suomessa suurempaa. Sen sijaan perinteisen fenoksimetyylipenisilliinin eli V-penisilliinin käyttö on Suomessa laskenut 2000-luvun aikana kolmanneksella. Makrolidivalmisteiden käyttö on kutistunut vain kuuteen prosenttiin kaikista mikrobilääkkeistä.
– Makrolidien käytön vähentyminen johtunee siitä, että resistenssitilanteen huonontumisesta tiedotettiin 2000-luvun alussa laajasti, tutkijat toteavat.
Mikrobilääkkeiden kulutus vaikuttaa merkittävästi resistenttien eli hoidolle vastustuskykyisten bakteerien leviämiseen. Mikrobilääkkeet vaikuttavat huomattavasti myös normaaliin mikrobistoon kohdistuvaan valintapaineeseen.
Tutkijoiden mukaan avohoidon infektioiden mikrobiologisten pikadiagnostisten menetelmien kehittäminen ja käyttöönotto auttaisi todennäköisesti kohdentamaan mikrobilääkitystä.
Tutkimus perustui Fimean lääkekulutusrekisteristä saatuihin kulutustietoihin. Kulutusta verrattiin Käypä hoito -suositusten mikrobilääkevaihtoehtoihin.
Lähde:
Turun yliopisto
Lääkärilehti (36/15): Suomessa käytetään Pohjoismaista eniten mikrobilääkkeitä avohoidossa
Kuva:
Panthermedia
