Kanadassa havaittiin 2000-luvun alussa, että E. coli-bakteerin ESBL-entsyymiä tuottavat kannat olivat yleistyneet avohoidon infektioissa (1). Nämä bakteerikannat ovat resistenttejä useimmille mikrobilääkkeille. Vähän myöhemmin kanadalaiset osoittivat, että matkustaminen eräisiin maihin, kuten Intiaan, lisää huomattavasti riskiä, että virtsatieinfektion aiheuttama bakteeri on ESBL-entsyymiä tuottava (2). Turisteista tehtyjen tutkimusten perusteella tiedämme, että tavallisella turistimatkalla tiettyihin maihin matkailijan elimistöön voi asettua moniresistenttejä bakteereja erityisesti, jos matkan aikana syö mikrobilääkkeitä (3).
Mikrobilääkeresistenssi on koko ihmiskuntaa koskeva uhka. Resistentit bakteerit leviävät potilaiden ja terveiden matkailijoiden mukana. Lisäksi eläinten ja elintarvikkeiden välityksellä kulkeutuu mikrobilääkkeille resistenttejä bakteereja maista ja maanosista toisiin. ESBL-entsyymiä tuottavat bakteerit ovat nopeasti levinneet kaikkialle, pandemiaksi asti. Kuitenkin jo nyt on löydetty vieläkin resistentimpiä, kaikille tai lähes kaikille käytössä oleville mikrobilääkkeille resistenttejä bakteerikantoja. Tällaisia bakteerikantoja on ilmaantunut potilaiden mukana myös Suomeen. THL:n keräämien tietojen perusteella potilaista, joilla on erittäin resistentti enterobakteerilöydös, yli 70 %:lla on selvä yhteys ulkomaille (4).
Infektioiden ehkäisy on merkittävä osa resistenssin torjuntaa
Resistenttien bakteerien leviäminen on 2000-luvulla entisestään lisääntynyt kansainvälistymisen myötä. Merkittävä kysymys on, miten paljon tilanteeseen voidaan kansallisilla toimilla vaikuttaa. Me emme voi poistaa globaalia mikrobilääkeresistenssiuhkaa, mutta voimmeko oikeilla toimilla estää resistenttien bakteerien yleistymistä omassa maassamme?
Toisin kuin useimmissa EU-maissa, Suomessa ei ole kirjattu kansallista mikrobilääkeresistenssin torjuntaohjelmaa. Asiaan on kuitenkin kiinnitetty huomiota jo 1990-luvun alusta saakka (5). Torjunta perustuu resistenttien kantojen syntymisen ja leviämisen estämiseen. Asianmukaisella mikrobilääkkeiden käytöllä voidaan vaikuttaa valintapaineeseen ja siten vähentää resistenttien bakteerien kilpailukykyä hoitolaitoksissa. Infektioiden ehkäisy on myös merkittävä osa resistenssin torjuntaa. Meillä on yhteiset ohjeet moniresistenttien mikrobien torjunnasta (6) ja laboratoriodiagnostiikasta. Mikrobilääkkeiden oikeaa käyttöä on ohjattu esimerkiksi Käypä hoito -suosituksin. Lisäksi Suomi kuuluu niihin harvoihin maihin, joissa mikrobilääkkeiden käyttö eläintuotannossa on hyvin tarkasti valvottua eikä mikrobilääkkeitä käytetä eläinten kasvun edistäjinä. Mikrobilääkeresistenssin seurantajärjestelmät ovat Suomessa hyvässä kunnossa (7). Kaikki tämä työ näkyy kansallisessa resistenssitilanteessa: Suomi kuuluu Euroopan ja maailman parhaimmistoon mikrobilääkeresistenssin suhteen (8).
Mikrobilääkkeille resistentit bakteerit ovat kuitenkin pysyvä uhka, johon on jatkuvasti kiinnitettävä huomiota. Emme voi tuudittautua siihen, että kaikki on kunnossa, sillä maailmalla syntyy jatkuvasti uusia resistenttejä bakteerikantoja ja niitä saapuu myös meille. Rajoja emme voi sulkea, joten kansallisiin torjuntatoimiin ja resistenssitilanteen seurantaan on jatkossakin kiinnitettävä huomioita. Mikäli siihen ei pystytä, resistenssitilanne heikkenee myös meillä.
Kirjoittaja:
Jari Jalava
FT, dosentti, yksikönpäällikkö
THL, Bakteeri-infektiot-yksikkö
Kuva: Fotolia
Lääketieteellinen pääkirjoitus Lääkärilehdestä 42/2016
Kirjallisuutta
1. Pitout JD, Hanson ND, Church DL, Laupland KB. Population-based laboratory surveillance for Escherichia coli-producing extended-spectrum beta-lactamases: importance of community isolates with blaCTX-M genes. Clin Infect Dis 2004;38:1736–41.
2. Laupland KB, Church DL, Vidakovich J, Mucenski M, Pitout JD. Community-onset extended-spectrum beta-lactamase (ESBL) producing Escherichia coli: importance of international travel. J Infect 2008;57:441–8.
3. Kantele A, Lääveri T, Mero S ym. Antimicrobials increase travelers’ risk of colonization by extended-spectrum betalactamase-producing Enterobacteriaceae. Clin Infect Dis 2015;60:837–46.
4. Österblad M, Kirveskari J, Hakanen AJ, Tissari P, Vaara M, Jalava J. Carbapenemase-producing Enterobacteriaceae in Finland: the first years (2008-11). J Antimicrob Chemother 2012;67:2860–4.
5. Seppälä H, Klaukka T, Lehtonen R, Nenonen E, Huovinen P. Outpatient use of erythromycin: link to increased erythromycin resistance in group A streptococci. Clin Infect Dis 1995;21:1378–85.
6. Kolho E, Lyytikäinen O. Ohje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Ohjaus 9/2014. 7. Jalava J, toim. Bakteerien mikrobilääkeresistenssi Suomessa – Finres 2014. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työpaperi 29/2015.
8. Antimicrobial resistance surveillance in Europe 2014. The European Centre for Disease Prevention and Control, Surveillance report 2015.
