Huumeiden kokeilu ja myös niiden ongelmakäyttö ovat lisääntyneet tasaisesti viimeiset kymmenen vuotta Suomessa.
Suomessa lisäksi kuollaan huumeiden käytön seurauksena jopa kymmenen vuotta nuorempina kuin muualla Euroopassa. Syitä tähän on monia.
Yksi syistä on se, että huumeita käytetään Suomessa usein pistämällä. Sekakäyttö on niin ikään tavallista.
Laki määrää kunnille tehtäviä ehkäisevän päihdetyön järjestämiseen. Eri asia on kuitenkin se, miten kunnat nämä tehtävät toteuttavat.
Myös asenteet huumausaineita kohtaan ovat keskiössä.
Tupakointi on vähentynyt tasaisesti vuosien varrella. Siihen ovat vaikuttaneet Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erityisasiantuntija Sanna Kailannon mukaan tiukat rajoitustoimet ja asenteet, joiden mukaan tupakointi ei ole trendikästä ja suotavaa.
Myös nuorten asenteet alkoholia kohtaan ovat muuttuneet. Humalahakuinen juominen on laskenut jyrkästi, ja täysin raittiiden nuorten määrä on kasvanut jo pitkään.
Asenteet huumausaineita kohtaan ovat puolestaan päinvastaisia. Mielipiteet kannabiksen vaarallisuudesta ovat lieventyneet jatkuvasti, minkä katsotaan menevän käsi kädessä kokeilujen kanssa.
Mitä siis on tehtävissä?
Huumeiden käytön vähentäminen väestötasolla on erittäin monitahoinen asia, toteaa Kailanto.
Laki määrää kunnille tehtäviä ehkäisevän päihdetyön järjestämiseen. Eri asia on kuitenkin se, miten kunnat nämä tehtävät toteuttavat.
– Ajatuksena on, että vakavista riippuvuuksista kärsivät saisivat helpommin palveluja, kun kynnys hakeutua niihin madaltuisi. Kyseessä on riippuvuussairaus, jonka hoito pitää olla terveydenhuollossa ja sosiaalitoimessa.
Suomessa hakeudutaan verrattain myöhään päihdehoitoon, keskimäärin 28-vuotiaina. Tämä on suuri ongelma.
- Eivätkö nuoret halua mennä päihdepalveluihin vai eikö tarjolla ole sellaisia palveluja, joihin he voisivat hakeutua?, Kailanto pohtii.
Käyttöhuoneita voisi kokeilla
THL:n mielestä kaikkien huumeiden käytöltä tulisi poistaa rikosoikeudelliset seuraamukset.
Sen sijaan keskustelua kannabiksen laillistamisesta Kailanto ei näe ajankohtaiseksi Suomessa.
Viime aikoina on käyty keskustelua myös huumeiden käyttöhuoneista.
THL:n mukaan huumeiden käyttöhuoneet tuskin ratkaisevat kaikkia pistokäyttöön liittyviä ongelmia. Ne voivat kuitenkin hyvin toteutettuina ja onnistuessaan olla lisänä huumeiden käyttäjien terveysneuvontapalveluissa.
Käyttöhuoneilla voisi olla Kailannon mielestä oma paikkansa kaupungeissa, joissa huumeita käytetään paljon julkisesti.
Juttu on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.