Vyöruusu on vesirokkoviruksen aiheuttama tauti, joka ilmenee rakkulaisena ihottumana. Vesirokkovirus jää lapsuuden infektion jälkeen elimistöön selkäytimen hermosoluihin ja ikääntyessämme se saattaa aiheuttaa vyöruusun.
Koska 95 prosenttia suomalaisista on sairastanut vesirokon, heillä kaikilla on riski sairastua vyöruusuun.
Iän myötä tai joskus vakavan taudin vuoksi, virus aktivoituu ja alkaa siirtyä hermoja pitkin ihoon.
Koska 95 prosenttia suomalaisista on sairastanut vesirokon, heillä kaikilla on riski sairastua vyöruusuun.
Vyöruusun on sairastanut 2 % 40-vuotiaista, 5 % 50-vuotiaista ja 10 % 70-vuotiaista. Jotkut voivat sairastaa sen kahdesti tai useammin.
Vyöruusun oireet
Taudin yleisin oire on ihottumakohdan kirvely ja kipu. Yleensä tauti alkaa kivulla, joka voi ilmaantua useita päiviä ennen iholla ennen kuin siihen nousee muutaman millimetrin kokoisia kirkkaita rakkuloita.
Rakkulat ovat ensin kirkkaita vesikelloja ja pian niitä alkaa tulla lisää. Määrä vaihtelee muutamasta satoihin. Rakkulat muuttuvat sameiksi, rupeutuvat ja lopulta paranet kuukauden kuluessa jättämättä jälkiä. Kipu rakkuloiden kohdalla voi kuitenkin jatkua pitkään.
Joskus rakkuloita ei tule lainkaan, vaan ainoana oireena on vain kipu. Jos se ilmenee sydämen kohdalla, sitä saattaa luulla sydänperäiseksi oireeksi.
Vyöruusu voi tulla minkä tahansa tuntohermon hermottamalle alueelle, mutta vain toiselle puolelle kehoa.
Yleensä vyöruusu tulee vartalon alueelle ja toiseksi yleisin paikka on kasvot. Se ilmaantuu harvoin raajoihin.
Vyöruusuun liittyy usein sairauden tunne ja lämmönnousua.
Vyöruusu kasvoissa voi olla vaarallinen
Kasvoihin tuleva vyöruusu voi olla vaarallinen, sillä se voi levitä silmään vahingoittaen silmän kovakalvoa. Joka kymmenes sairastuvista saa taudin kasvojen alueelle.
Vyöruususta jää helposti ihottumakohtaan särkyä ja herkkyyttä, joka voi olla toisilla niin paha, että jopa vaatteiden kosketus aiheuttaa kipua (hyperestesia). Jos kipu kestää yli kolme kuukautta, voidaan puhua postherpeettisestä neuralgiasta. Postherpeettisen neuralgian riski kasvaa iän myötä.
Joskus rakkuloita ei tule lainkaan, vaan ainoana oireena on vain kipu.
Pitkälle edennyttä syöpää sairastavat, elinsiirtopotilaat tai AIDS-potilaat ovat vyöruusun riskiryhmässä, sillä heillä vyöruusun aiheuttama ihottuma voi levitä koko kehoon ja olla henkeä uhkaava.
Vyöruusuun on rokote
Vyöruusua voi ehkäistä rokotteella. Rokotteita on markkinoilla kaksi erilaista, mutta molemmat ehkäisevät taudin puhkeamista ja ehkäisevät vyöruusun jälkeistä hermosärkyä.
Vyöruusurokotteet eivät kuulu kansalliseen rokotusohjelmaan, joten ne tulee hankkia itse.
Vyöruusun itsehoito
Jos vyöruusu on lievä, sen voi hoitaa kotona särkylääkkeillä. Rakkulakohdan voi peittää harsotaitoksella tai apteekista saatavalla hydrokolloidisiteellä.
Vyöruusu voi tarttua henkilöön, joka ei ole sairastanut vesirokkoa, mutta se on yleensä harvinaista.
Milloin lääkäriin?
Joskus vyöruusu vaatii lääkärin hoitoa. Seuraavissa tapauksissa kannattaa mennä lääkärin vastaanotoolle:
- jos vyöruusu on otsalla tai silmän seudulla
- jos vyöruusuun liittyy kovaa särkyä
- rakkuloita on paljon
- yleiskunto heikkenee
- sinulla on immuunipuutostila
- olet yli 60-vuotias
Lääkäri voi määrätä vyöruusuun viruslääkkeen, joka vähentää iho- ja silmäoireita ja alkuvaiheen kipua. Silmäoireesiin voidaan määrätä oma lääkehoitonsa.
Joskus vyöruusun aiheuttamaan ankaraan hermosärkyyn saatetaan joutua käyttämään erilaisia kipulääkkeitä, erityisen pahoissa oireissa jopa opioidilääkkeitä, hermojen puudutuspistoksia tai kirurgiaa.
