Miten kondylooma tarttuu?
Kondylooma tarttuu ensisijaisesti suojaamattoman sukupuoliyhdynnän kautta. HPV- eli papilloomavirus leviää helposti ihokontaktin kautta, joten kondylooma voi tarttua myös suuseksissä tai intiimissä kosketuksessa ilman varsinaista yhdyntää. Kondylooma onkin yksi yleisimmistä sukupuolitaudeista Suomessa.
Kondylooma voi olla myös oireeton. Tämä tarkoittaa, että henkilö voi tietämättään levittää virusta eteenpäin ilman näkyviä merkkejä infektiosta. Siksi on tärkeää tiedostaa kondylooman tartuntatavat ja suojautua asianmukaisesti.
Mitkä ovat kondylooman oireet?
Tyypillisiä kondylooman oireita ovat syylämäiset muutokset genitaalialueella, kuten pienet, kukkakaalimaiset kasvaimet. Nämä voivat esiintyä sekä ulkoisilla että sisäisillä genitaalialueilla, ja ne voivat olla ärsyttäviä tai kivuliaita.
Virustartunnan saaneista vain pienelle osuudelle tulee näkyviä oireita iholle eli kondyloomia.
On myös mahdollista, että kondylooma on täysin oireeton, mikä voi vaikeuttaa taudin diagnosointia. Oireettomat tapaukset ovat kuitenkin yhtä lailla tarttuvia, mikä korostaa säännöllisten seksitautien testaamisen merkitystä kumppaneiden terveyden suojelemiseksi.
Miten kondylooma diagnosoidaan?
Kondylooman diagnosointi perustuu yleensä kliiniseen tutkimukseen, jossa lääkäri tarkastelee mahdollisia syylämäisiä muutoksia genitaalialueella. Joissakin tapauksissa saatetaan tarvita laboratoriotestejä, kuten HPV-testiä, jotta diagnoosi voidaan varmistaa.
Varhainen diagnoosi on tärkeää, sillä se mahdollistaa hoidon aloittamisen ennen kuin virus ehtii levitä laajemmalle. Lisäksi se auttaa ehkäisemään viruksen leviämistä eteenpäin ja suojaa kumppaneiden terveyttä.
Voiko kondylooman parantaa?
Kondyloomaan on olemassa useita hoitovaihtoehtoja, kuten lääkitystä ja kirurgisia toimenpiteitä. Lääkehoidot voivat sisältää paikallisesti käytettäviä voiteita tai lääkkeitä, jotka auttavat poistamaan syylämäiset muutokset. Kirurgiset toimenpiteet, kuten laserihoito tai syylien poistaminen, voivat myös olla tehokkaita.
Vaikka kondylooma voidaan hoitaa, HPV-virus voi jäädä piileväksi elimistöön, mikä tarkoittaa, että se saattaa uusiutua. Siksi on tärkeää noudattaa lääkärin ohjeita ja käydä säännöllisissä tarkastuksissa.
Miten ehkäistä kondylooman tarttuminen?
Kondomin käyttö on yksi tehokkaimmista tavoista suojautua kondyloomalta ja muilta sukupuolitaudeilta. Tartunnan voi saada myös suuseksistä sekä ihokosketuksesta, minkä vuoksi kondomin käyttökään ei kuitenkaan täysin suojaa taudilta. Kondomin käyttö ei myöskään suojaa aina papilloomavirukselta eli HPV-tartunnalta.
HPV-rokotuksella voidaan ehkäistä tiettyjen papilloomavirusten aiheuttamia sairauksia. HPV-rokote suojaa papilloomaviruksen aiheuttamilta syöviltä ja vakavilta haitoilta, kuten syöpähoidoilta, isoilta leikkauksilta sekä niiden komplikaatioilta. Rokotteella voidaan torjua erityisesti kohdunkaulan syöpää ja sen esiasteita.
HPV-rokotus on otettu kansalliseen rokotusohjelmaan tytöille vuonna 2013 ja pojille vuonna 2020.
Käytössä on tällä hetkellä kaksi HPV-infektioita ehkäisevää rokotetta. Kansallisessa rokoteohjelmassa on käytössä Cervarix® ja toinen rokote, Gardasil 9® on reseptimyynnissä apteekeissa. Rokotteen voi hankkia reseptillä apteekista, jos ei kuulu kansalliseen rokotusohjelmaan tai jos haluaa nimenomaisen rokotuksen.
Molempien rokotteiden vaikutus kohdistuu HPV-tyyppejä 16 ja 18 vastaan. HPV-tyypit 16 ja 18 aiheuttavat noin 70 % kohdunkaulan syövistä. Gardasil 9® -rokotteen vaikutus kohdistuu yhdeksään muuhunkin virustyyppiin, muun muassa kondyloomia aiheuttavia HPV-tyyppejä 6 ja 11 vastaan.
Rokotteen ottaminen suositellaan erityisesti nuorille ennen seksuaalisen aktiivisuuden alkamista, mutta se voi olla hyödyllinen myös vanhemmille ikäryhmille.
Artikkelin pohjana on käytetty tekoälyn tuottamaa tekstiä.
