Sosiaalisen median areenat ovat osa yhä useammalle myös terveystiedon lähde. Terveyden edistämisen kannalta kiinnostaa, miten terveystieto siirtyy sosiaalisessa mediassa ja voidaanko sen avulla vaikuttaa elintapoihin ja käsityksiin terveydestä.
Tutkijaryhmä hyödynsi huhujen siirtymistä koskevaa teoriaa, jolla on selitetty myös ihmisten käyttäytymistä Twitterissä. Käymällä läpi ravitsemukseen liittyviä Twitter-viestejä he kehittivät seitsemän hypoteesia tekijöistä, jotka voisivat vaikuttaa viestien leviämiseen. Testatakseen hypoteesit he hakivat kolmen päivän ajalta yli 10 000 terveelliseen ravitsemukseen liittyvää englanninkielistä tviittiä. Näistä he ottivat 1 498 viestin satunnaisotoksen tarkempaan tarkasteluun. Tulosmuuttujana toimi uudelleentviittaus, joka kuvastaa viestin kiinnostavuutta ja leviämispotentiaalia.
Viisi tekijää ennusti viestin uudelleentviittausta: viestin positiivinen tunnearvo, puoleensavetävyys, ennen kaikkea kuvien käyttö, lähettäjän auktoriteetti, viestin pituus sekä se, että viesti oli lähetetty suoraan jollekin henkilölle, mikä ilmentää sosiaalista verkostoa. Linkit, esimerkiksi viittaukset julkaisuihin puolestaan vähensivät uudelleentviittausta. Hashtagien vaikutus oli neutraali.
Tutkijat pohtivat, että Twitter on tiedon lähteenä ohut ja kiinnostus avata sen kautta linkkejä pidempiin teksteihin on rajallinen. Tutkimus tehtiin aikana, jolloin tviiteissä sai olla vain 140 merkkiä ja linkit lyhensivät jo entuudestaan tiiviitä viestejä. Nykyisessä 280 merkin Twitter-ajassa tilanne saattaisi olla toinen.
Teksti: Helena Liira
Kuva: Fotolia
