Uutisoimme aiemmin, että yhä useampi muissa maissa asuva matkustaa syöpähoitoihin Suomeen. Suomesta haetaan uusimpia syöpähoitoja ja viimeisintä diagnostiikkaa, jota ei vielä löydy muualta.
Tämän mahdollistaa vuonna 2011 voimaan tullut EU-direktiivi, jonka mukaan potilas saa hakea vapaasti terveyspalveluita toisesta EU- tai ETA-valtiosta ja Sveitsistä.
Tavoitteena valtion vientitulon kasvattaminen
Suomen Terveysmatkailu ry kertoo pyrkivänsä edistämään terveysmatkailua Suomeen. Yhdistys on perustettu vuonna 2018, ja siinä on tällä hetkellä yhdeksän jäsentä, esimerkiksi Syöpäsairaala Docrates, Orton, Aava ja Clinic Helena.
– Tavoitteena on kasvattaa ulkomailta Suomeen suuntautuvan terveysmatkailun volyymia. Kyse on Suomen kansantaloudelle tärkeästä vientitulosta. Teemme yhteistyötä muun muassa Bisnes Finlandiin kuuluvan Visit Finlandin kanssa, yhdistyksen toiminnanjohtaja Maarit Haavisto-Koskinen kertoo.
Volyymi on vielä suhteellisen pientä.
– Yhdistyksen jäseniltä kerättyjen tietojen mukaan viime vuonna hoidettiin 1200 potilasta ja liikevaihto oli 8,2 miljoonaa euroa.
Haavisto-Koskisen mukaan terveysmatkailu tuo tuloa myös muille toimijoille kuin terveysmatkailuyritykselle, esimerkiksi majoitustoimijoille, kuljetusyrityksille, tulkkauspalveluille sekä hyvinvointi- ja vapaa-ajan palveluja tarjoaville yrityksille.
Asiakkaat tulevat lähimaista
– Ruotsi on tällä hetkellä ykköslähtömaa, sieltä tullaan Suomeen etenkin syöpähoitoihin. Todennäköisesti lähimarkkinoilta tulee EU:n potilasdirektiivin mahdollistama suurin virta lähiaikoina, Haavisto-Koskinen kertoo.
Muutama vuosi sitten katseet suunnattiin Kiinaan, ja Haavisto-Koskisen mukaan sinne suunnattiin markkinointia. Pandemia kuitenkin pysäytti sen, ja tällä hetkellä Kiinan tilanne on Haavisto-Koskisen mukaan "arvoitus". Myös Lähi-itää on pidetty mahdollisesti potentiaalisena.
Venäjän sota Ukrainassa on ollut iso isku terveysmatkailuyrityksille, koska Venäjä on ollut tärkeä markkina.
Terveysmatkailu ei vähennä julkisen sektorin hoitoa
Terveyspalvelujen myynti ulkomaisille asiakkaille herättää helposti huolen suomalaisten hoidosta, varsinkin nyt kun terveydenhuollon ammattilaisista on pulaa.
Haavisto-Koskinen ei näe tässä huolen aihetta.
– Kyse on yksityisistä sairaaloista ja muista palveluntarjoajista, palvelut eivät ole pois julkisin varoin kustannettavista hoidoista.
– Ylipäänsä voi sanoa, että ihmiset menevät hyvien työpaikkojen perässä, samoin kuin muissakin ammateissa. Jos yksityisiin hoitopalveluyrityksiin syntyy työvoiman tarvetta koska hoidetaan ulkomailta tulevia asiakkaita, sen voisi kuvitella lisäävän alan vetovoimaa. Sinänsä siis kilpailu työvoimasta ei ole pelkästään negatiivinen asia.
Nykyisellä 1200:n vuosittaisen potilaan volyymilla terveysmatkailu ei ole vienyt ammattilaisia julkiselta sektorilta hoitamasta suomalaisia potilaita.
– Massiivisen kysynnän herättämiseksi ulkomailla Suomea kohtaan terveysmatkakohteena tarvittaisiin miljoonien eurojen panostusta systemaattiseen markkinointiin ja myynninedistämiseen, mikä ei Suomen resursseilla ole nykytilanteessa realistista. Tärkeintä on keskittyä laadukkaisiin palveluihin, volyymi ei ole sinänsä itsetarkoitus, Haavisto-Koskinen toteaa.
Alkuperäinen juttu on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
