Statiinien käyttö on koki notkahduksen muutama vuosi sitten, ja tämä näkyi osittain myös väestön kolesterolipitoisuuksissa Suomessa. Vaikka satunnaistetuissa kontrolloiduissa tutkimuksissa haitat verrattuna lumeeseen ovat olleet vähäisiä, mediassa käyty keskustelu on saanut aikaan nosebovaikutusta väestössä. Australiassa tehtiin systemoitu katsaus ja meta-analyysi tekijöistä ja käyttäjien piirteistä, jotka ennustavat statiinien lopettamista. Mukaan otettiin 45 artikkelia, joissa oli ollut mukana 1,8 miljoonaa 65 vuotta täyttänyttä statiinin käyttäjää 13 maasta.
Mustat sitoutuivat statiinihoitoon heikommin kuin valkoiset ja naiset heikommin kuin miehet. Tupakointi oli huonon sitoutumisen riskitekijä, samoin statiinin käyttö primaaripreventiossa. Muita tekijöitä olivat lääkekustannusten suuri omavastuuosuus, masennus ja käytön aloittaminen äskettäin.
Statiinien käytön lopettamiseen olivat yhteydessä matala tulotaso, tupakointi, suuri omavastuuosuus, suuri käytössä olleiden lääkkeiden lukumäärä ja muistisairaus. Lopettamiseen olivat yhteydessä myös syöpä, hengitystiesairaudet, primaaripreventio ja verenpainetaudin puuttuminen.
Hoitoon sitoutumiseen on siis vaikuttamassa monenlaisia tekijöitä, mutta oikeastaan yllättävänkin vähän yksittäin. Muutamia keskeisiä tekijöitä, joihin voitaisiin vaikuttaa, kuitenkin nousee esiin, kuten lääkekustannusten suuri omavastuuosuus. Erityisesti tupakoivien, alemman tulotason ryhmien ja monisairaiden ohjaukseen ja motivointiin kannattaa panostaa.
Lähde:
Ofori-Asenso R, Jakhu A, Curtis AJ ym. A systematic review and meta-analysis of the factors associated with nonadherence and discontinuation of statins among people aged ≥ 65 years. J Gerontol 2018;73:798–805.
Kirjoittaja:
Kaisu Pitkälä
professori
Kuva: Panthermedia
Julkaistu Lääkärilehdessä 33/2018.
