47 prosenttia mielenterveysongelmia kokevista tuntee joutuneensa leimatuksi sairauden vuoksi, kertoo Mielenterveyden keskusliiton Mielenterveysbarometri.
Ammattilaiset näkevät tilanteen synkemmin. Heistä 60 prosenttia uskoo, että mielenterveydenongelmia kokevat joutuvat leimatuksi.
Leimautumisen kokemusta vahvistaa barometrin tulos, että yhä useampi ihminen ei haluaisi mielenterveysongelmia kokevaa ihmistä naapurikseen.
– Edelliseen barometriin verrattuna muutos on tilastollisesti merkittävä ja voimme todeta, että pidemmällä aikavälillä nimby-ilmiö on kasvanut, sanoo tiedotteessa Mielenterveyden keskusliiton kehitysjohtaja Janne Jalava.
Joka kolmas häpeää
Mielenterveysongelmista kärsivistä joka kolmas on hävennyt hoitoon hakeutumista ja mielenterveyden ongelmista kertomista muille.
Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtajan Olavi Sydänmaanlakan mukaan tilanteessa on ristiriita, koska kaikissa mielenterveyden häiriöissä tehokkain apu on hoito mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
– Tämän faktan kanssa järjestelmämme on ristiriidassa. Kun hoidon saatavuus on huonoa, se voimistaa mielenterveysongelmiin liittyvää stigmaa ja ihmisen kokemaa häpeää.
Barometrin mukaan mielenterveysongelmiin sairastuneita ei pidetä yhteiskunnan täysivaltaisina jäseninä, vaikka sairastuneet kokivat, että tilanne on parantunut viimeisen vuosikymmenen aikana.
Kymmenportaisen asteikolla, jossa arvo 1 tarkoittaa, että ryhmä on täysin yhteiskunnan ulkopuolella ja arvo 10, että he ovat täysivaltaisia jäseniä, keskiarvot jäivät asteikon puoleen väliin. Mielenterveysongelmia kokeneet antoivat vastauksissaan keskiarvon 6,4:ään. Tämä luku on viimeisen 14 vuoden ajalta korkein.
Ammattilaiset näkivät arvioissaan, että tilanne on parempi kuin aiemmin. Heidän keskimääräinen arvionsa ylitti ensimmäistä kertaa yli kuuden. Omaisten ja väestön näkemys asettui keskimäärin alle kuuden.
Mielenterveysbarometriä varten haastateltiin yhteensä noin 2 000 henkilöä, joista osa oli mielenterveysongelmia itse kokevia ja heidän omaisiaan ja osa mielenterveysalan asiantuntijoita ja suurta väestöä. Tutkimus oli yhdentoista osa Mielenterveyden keskusliiton barometrihanketta.
Kirjoittaja
Tuomas Keränen
toimittaja
Kuva
Adobe/AOP
Artikkeli on alun perin julkaistu Lääkärilehdessä 19.11.2019.
