Mielenterveyden häiriöistä johtuva nuorten aikuisten työkyvyttömyys lisääntyi 30 prosenttia vuodesta 2005 vuoteen 2015.
PsL Pauliina Mattila-Holapan väitöstutkimuksen mukaan vain puolet nuorista aikuisista oli kiinnittynyt työelämään tai opiskeluun ennen jäämistään työkyvyttömyyseläkkeelle. Vain viidesosa heistä palasi pysyvästi työmarkkinoille. Yhteensä 48 prosenttia oli jossain vaiheessa seurantaa työssä, mutta seurannan päättyessä työssä oli vain 22 prosenttia. Seuranta kesti viisi vuotta.
Puolet niistä nuorista aikuisista, jotka eivät olleet opiskelijoita, oli osallistunut työelämään ohjaaviin interventioihin tai heille oli tehty suunnitelma interventiosta. Tutkituista 40 prosenttia oli osallistunut psykoterapiaan tai heillä oli psykoterapiasuunnitelma.
Nopeimmin työllistyivät ne, joille oli tehty psykoterapiasuunnitelma tai suunnitelma työhön paluutta tukevasta kurssista tai valmennuksesta. Seurannan lopussa työssä olivat useimmin ne, joille oli tehty suunnitelma sekä psykoterapiasta että työhön paluuta tukevasta toiminnasta.
Yleisimmät sairaudet nuorten työkyvyttömyyden taustalla olivat masennushäiriöt, psykoottiset häiriöt ja kaksisuuntainen mielialahäiriö.
Tutkimusjoukosta erottui kolme alaryhmää. Ensimmäistä luonnehtivat masennusdiagnoosi ja kuormittavat tapahtumat lapsuuden ja nuoruuden aikana, toista useat samanaikaiset mielenterveysdiagnoosit ja kaksisuuntainen mielialahäiriö. Kolmanteen ryhmään kuuluvilla oli psykoosidiagnoosi.
PsL Pauliina Mattila-Holappa väitteli tohtoriksi Helsingin yliopistossa viime viikolla.
Teksti: Hertta Vierula
Kuva: Panthermedia
