Maailman Lääkäriliiton presidentti sir Michael Marmot puhui Lääkäripäivillä keskiviikkona terveyserojen syistä ja keinoista vaikuttaa niihin. Hän on maailmankuulu lääketieteen tutkija, joka on perehtynyt erityisesti siihen, miten sosiaaliset tekijät vaikuttavat väestön terveyteen.
Marmot painotti erityisesti koulutuksen merkitystä: koulutetut elävät pitempään ja ovat muita harvemmin ylipainoisia. Väestönkasvua voitaisiin hillitä naisia kouluttamalla – koulutetut naiset saavat vähemmän lapsia.
Tuilla lapsiköyhyyttä vastaan
Yhteiskunta voi vaikuttaa siihen, miten paljon koulutuksella on vaikutusta. Marmot esitteli tutkimusta, jossa selvitettiin 25-vuotiaiden miesten elinajanodotetta Euroopan eri maissa. Tutkimuksen mukaan koulutettujen elinajanodotteessa erot maiden välillä olivat pienet. Sen sijaan kouluttamattomien kohdalla erot olivat suuret esimerkiksi Viron ja Suomen välillä.
– Tämän tutkimuksen mukaan koulutetulle on suhteellisen sama, onko hän virolainen vai suomalainen, mutta kouluttamattoman kannattaa olla suomalainen.
Toisessa Marmotin esittelemässä tutkimuksessa selvitettiin tulonsiirtojen vaikutusta lapsiköyhyyteen eri Euroopan maissa.
– Verotuksella ja erilaisilla tuilla voidaan vaikuttaa merkittävästi siihen, miten moni lapsi joutuu elämään köyhyydessä, Marmot muistutti.
Perheen huono-osaisuus vaikuttaa myös koulumenestykseen ja sitä kautta tulevaan koulutustasoon.
Köyhyyteen pitää puuttua
Marmot julkaisi vuonna 2008 ehdotuksen keinoista, joilla terveyseroja voisi Britanniassa kaventaa. Keinot ovat sellaisia, joita voidaan soveltaa yhteiskunnan eri tasoilla. Marmot antoi esimerkin West Midlandin palolaitoksesta Birminghamista. He ovat ottaneet Marmotin periaatteet käyttöön. Sen seurauksena he ovat päättäneet puuttua kohtaamiinsa ongelmiin riippumatta siitä, onko asia varsinaisesti palolaitoksen työsarkaa.
– Jos he kohtaavat vaikkapa perheväkivaltaa, he pitävät huolen, että asia tulee niiden tahojen tietoon, jotka osaavat auttaa.
Marmotin periaatteisiin kuuluu esimerkiksi, että lapsille pitää antaa mahdollisimman hyvä alku elämälle, kaikilla pitää olla mahdollisuus työhön ja hyviin työoloihin, elinympäristön pitää olla terveellinen ja sairauksien ennaltaehkäisyyn pitää panostaa.
– Köyhyyteen pitäisi puuttua kuten muihinkin terveyttä uhkaaviin riskitekijöihin, Marmot summasi.
Hertta Vierula
toimittaja
Kuva: Kimmo Brandt
